George Soros on yksi maailman varakkaimmista ihmisistä ja hänen perustamansa Quantum Funds korkorahasto on usein tituleerattu kaikkien aikojen menestyneimmäksi rahastoksi. Soros on taustaltaan unkarilainen, mutta on asunut Yhdysvalloissa suurimman osan elämästään. Tämän miljardöörin mietteitä saa lukea uutisista tuon tuosta, joten ajattelin että olisi kiinnostavaa tutustua hänen ajatuksiinsa viime vuosikymmeneltä juuri ennen IT-kuplan puhkeamista ja kun kansainvälinen rahoituskriisi oli alkanut Thaimaasta 1997.
Soros aloittaa kirjan esittelemällä kolme mieliteemaansa. Refleksiivisyyden, erehtyväisyyden ja avoimen yhteiskunnan käsitteet. Refleksiivisyydellä hän tarkoittaa ihmisten kaksinaista roolia asioissa, havainnoijana ja vaikuttajana samanaikaisesti. Sen takia maailmassa on vaikea tehdä varmoja päätelmiä, sillä tilanteet muuttuvat odottamattomasti. Erehtyväisyys on refleksiivisyyden seuraus - ihminen ei voi koskaan tietää varmaksi tulevaisuutta, sillä talous ja politiikka eivät pohjaudu luonnon lakeihin. Ratkaisuksi kaoottiseen maailmaan Soros ehdottaa avointa yhteiskuntaa, joka ei perustu mihinkään dogmaattiseen uskoon vaan uskoon omasta erehtyväisyydestä ja uskoon omaan kykyyn ratkaista asiat paremmin kriittisen päättelyn tuloksena. Sen takia kommunismi tai amerikkalaisten nykyään ajama täydellinen deregulaatio eivät tule koskaan toimimaan, sillä ne eivät hyväksy keskustelua ja erehdyksen mahdollisuutta.
Soroksen mielestä kaupallistuminen on tullut hallitsevaksi arvoksi. Ajatellaan menestyneinen on se, jolla on eniten rahaa - toisaalta poliitikoista parhaita ovat ne, jotka osaavat tulla valituiksi uudestaan, eivätkä ne, jotka tekevät oikeasti hyviä asioita. Soroksen mukaan kapitalismia ei voida rakentaa pohjalle, jossa raha on ainoa hallitseva arvo. Joskus asioita täytyy tehdä, vaikka sen tekeminen on epämukavaa ja kallistakin. Kuka rakentaa tiet ja hoitaa vanhukset, jos kukaan ei ole valmis maksamaan?
Soroksen mukaan kansainvälisen kapitalismin kriisi johtuu kaupan laajenemisesta kansainväliseksi, mutta toisaalta kansainvälisen säätelyn puutteesta. Tämä epäsuhta aiheuttaa erilaisia tasapainotiloja maailmantalouteen - aivan kuten huomaamme. Kun yhdessä maassa ei ole ympäristölakeja, kaikki likainen tuotanto siirretään sinne, mikä tuhoaa alueen ekosysteemit. Kun toisaalla ei säädellä pankkeja, syntyy veroparatiiseja, jotka köyhdyttävät valtioita ja syövät hyvinvointia.
Soroksella oli myös jo tuolloin näkemys eurosta, joka oli tulossa 2000-luvun alussa Eurooppaan. Soros kirjoittaa jotakuinkin näin: "Euro perustuu uskoon siitä, että pitkällä aikavälillä yhteinen markkina-alue tarvitsee yhteisen valuutan. Minä jaan tämän uskon." Hän kuitenkin jatkaa: "En kuitenkaan usko, että yhteinen valuutta voi toimia pitkällä aikavälillä ilman yhteistä finanssipolitiikkaa ja jonkinlaista yhteistä verotusjärjestelmää." Mielenkiintoista, kuinka tämä näkemys on nyt 2010-luvulla ryhtynyt realisoitumaan eurokriisin myötä.
Vaikka kirja onkin täynnä kiinnostavia juttuja, se on ajoittain hieman vaikeaselkoinen. Taistelu kannatti silti. Vaikka osa sisällöstä onkin relevanttia lähinnä viime vuosituhannen loppua ajatellen, monet Soroksen ajatuksista ovat entistä tärkeämpiä tänä päivänä kun Yhdysvallat ajaa edelleenkin markkinoiden täydellistä sääntelemättömyyttä.
Kirjaa voisi suositella bisnesihmisille ja politiikoille vaikka se onkin hieman sekavasti kirjoitettu silloin tällöin. Soroksella on paljon hyviä ajatuksia, ja etenkin hänen näkemyksensä ihmisten erehtyväisyydestä on harmistuttavan harvinainen bisnesmaailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti