28.12.2010

Kiehtovat alkuaineet - Theodore Gray

Olen kaipaillut jo jonkin aikaa internetsivustoa, jossa käyttäjä voisi opiskella kuvien avulla alkuaineita sekä jaksollista järjestelmää. Tietokoneen ruudun mulkoileminen käy kuitenkin nopeasti kuivaksi, ja alkuaineiden oppimiseen kirja on todennäköisesti paljon toimivampi. Theodore Gray on toimittanut massiivisen teoksen sekä samaan sarjaan kuuluvan korttipakan, jonka avulla jaksollinen järjestelmä hahmottuu Grayn henkilökohtaisesta alkuainekokoelmasta otetuista upeista valokuvista.

Jokaisella kirjan aukeamalla esitellään yksi jaksollisen järjestelmän alkuaineista ja siitä annetaan kattavasti mielenkiintoista tietoa. Alkuaineesta kerrotaan kiinnostuneille enemmän tekstimuodossa ja kiireisemmät voivat tutustua Theodore Grayn uskomattoman kauniisiin kuviin sekä oppia aineiden käyttökohteista kuvien kautta.

Aukeaman vasemmassa laidassa on alkuaineen yksityiskohtaiset tiedot, kuten järjestysluku, tiheys, kiderakenne, elektronien täyttymisjärjestys kuorille sekä mielenkiintoisena lisänä alkuaineen emissiospektri. Emissiospektriä käyttämällä nokkela kokeilija voi selvittää vaikkapa auringon koostumuksen tai vahvistaa punaisen neonvalon todellakin syntyvän neonista.

Kirjan parasta antia ovat sen suuret, laadukkaalle paperille painetut kuvat jotka kertovat nopeasti enemmän kuin pitkästyttävät selostukset alkuaineiden ainutlaatuisista ominaisuuksista. Olen näyttänyt kirjaa perheenjäsenilleni ja kaikki ovat pitäneet teosta mielenkiintoisena juuri sen käytännönläheisyyden takia. Kirjan pelkkä selaileminen ja kuvatekstien lukeminen antaa paljon ymmärrystä siitä kuinka ympäröivä luonto, avaruus, ihmiskeho ja arkielämän esineemme rakentuvat eri alkuaineista.

Theodore Grayn kirja on kaikkea muuta kuin kuiva tiedekirja ja se on suunnattu suurelle yleisölle - mutta uskoisin sen vetoavan etenkin nuorisoon ja siitä hieman vanhempaa lukijakuntaan. Tarkoituksena on esitellä kuvien ja napakan tekstin avulla kunkin alkuaineen koostumusta ja sen käyttökohteita arkielämässä.

Kirja ei siis sellaisenaan sovellu kemian opiskeilijoille oppikirjaksi. Kirjan tarkoituksena on tutustuttaa suurta yleisöä kemian mielenkiintoiseen maailmaan ja avata lukija pohtimaan sitä hämmentävän kaunista todellisuutta, josta maailmamme rakentuu. Tutustumalla universumin rakennusaineisiin maailma aukeaa entistäkin kiehtovampana paikkana. Olen kirjaa luettuani huomannut alkaneeni aina pohtia mistä mikin talouteni tavaroista lopulta koostuu.

Näin uutena vuotena on mielenkiintoista tajuta, että rakettien ja sähikäisten valkoinen väri syntyy palavasta titaanista sekä magnesiumista, sinisen värin synnyttää kupari. Sain Grayn kuvankauniin kirjan käsiini harmillisesti vasta joulun jälkeen, sillä kyseinen teos olisi ollut loistava joululahjaidea luonnontieteistä kiinnostuneille, mutta onhan onneksi tammiale.

Voit ostaa kirjan "Kiehtovat alkuaineet" - Bookplussan verkkokaupasta.

Alkuaineiden opiskelusta kiinnostuneet voivat hyötyä vieläkin enemmän Theodore Grayn upeilla kuvilla varustetusta korttipakasta, jossa esitellään kaikki alkuaineet. Kortit toimivat erinomaisina "flash cardseina" niille, jotka opiskelevat jaksollista järjestelmää ja alkuaineiden ominaisuuksia.

23.12.2010

Avaa tästä - Katleena Kortesuo

Sain käsiini Katleena Kortesuon kirjan "Avaa tästä - Käytännön käsikirja kouluttajalle". Olin kuullut kirjasta jo pitkän aikaa sitten, mutta en päässyt aiemmin kirjaan käsiksi. Äskettäin julkaistu tietokirja on ulkoisesti melko huomaamattoman näköinen ja se saattaa harmillisesti jäädä pienikokoisena monelta havaitsematta kirjakaupan hyllyssä. Kirjaa ei kuitenkaan arvioida kansien taikka kansien koon perusteella, sillä opas osoittautuu sisältönsä puolesta todella napaksi, kattavaksi ja asiapitoiseksi.

Kortesuo on pitkän aikaa toiminut kouluttajana ja hän on ammentanut omista kokemuksistaan erittäin käytännönlähtöisen kirjan, joka kuvaa kouluttajan työtä erittäin hyvin. Kirja ei ole mikään kokoelmateos aiemmin aiheesta julkaistuista oppaista vaan kuvaa kirjailijan omienkin sanojan mukaansa hänen omaa näkemystään - ja hyvä niin. Käsitykseni mukaan Kortesuo on energinen ja reipas partioharrastaja, jonka topakka ote näkyy myös kirjassa.

Sisältöpuolelta mainittakoon, että kirjassa käsitellään mm. erilaisia koulutuksen aloitusmenetelmiä ja osallistujien saamista mukaan, ihmisten erilaisia oppimistyylejä, hankalien osallistujien kanssa toimimista, koulutuspäivien suunnittelua sekä hyvän kouluttajan henkilökohtaisia ominaisuuksia ja niissä kehittymistä.

Sisällöt ovat erittäin käytännönlähtöisiä ja kirja vastaa sisällöltään juuri niihin kysymyksiin, joita itselläni olisi aloittelevana kouluttajana. Kuinka saan ihmiset osallistumaan? Kuinka toimia kun en tiedä oikeaa vastausta? Kannattaako päivä aikatauluttaa tarkasti vai ei? Kirjan luettuani uskon pystyväni kasaamaan onnistuneen ja viihdyttävän koulutuspäivän opinahjooni tai työpaikalle.

Kirja on kirjoitettu hyvin tiiviillä ja selkeällä tyylillä. Kritisoin aiemmin Kortesuon kirjaa "Tekstiä ruudulla" tyyliltään liiankin pelkistetyksi, mutta tähän oppaaseen Kortesuon napakka tyyli sopii hyvin. Kirjasta on helppo lukea tarvitsemansa kappaleet useaankin kertaan ja itse pystyin omaksumaan valtaosan sisällöistä muutaman illan opiskelulla.

Opettajat, valmentajat, kouluttajat ja konsultit hyötyvät kirjasta kaikki tyynni. Yleensäkin erilainen esiintyminen ja tapahtumien vetäminen on työelämässä niin yleistä, että on melkein vaikeaa keksiä ihmisryhmää joka ei hyötyisi kirjasta; ehkä postinkantajat ja mehiläisenhoitajat ovat sellaisia. Tällaisia oppaita toivoisi näkevänsä useamminkin , sillä monet kotimaiset tietokirjat ovat teoreettisia ja vaikealukuisia, eivätkä lopulta hyödytä lukijaansa. Kortesuon kirja on päinvastoin kouluttamisesta kiinnostuneella varmasti hintansa väärti.

Kortesuon kiinnostavaa blogia voit seurata osoitteessa www.eioototta.fi

7.12.2010

Kuka menestyy ja miksi? - Malcolm Gladwell

Olen aiemmin arvostellut Gladwellin kirjan alitajuntaisen ajattelun voimasta. Muutama vuosi myöhemmin Gladwell julkaisi kirjan Outliers - The Story of Success, jonka Docendo on nyt julkaissut suomeksi nimellä Kuka menestyy ja miksi?

Gladwell on kiinnostunut menestyneiden ihmisten tarinoista. Meidän aikamme ihannoi neroja ja lahjakkaita. Usein miljonäärejä, huippumuusikoita ja -taiteilijoita pidetään poikkeuksellisen lahjakkaina. Kokemukseni mukaan ihmisillä on taipumus hyväksyä tarinat menestyjistä sellaisenaan ja ajatella, että "kunpa minäkin olisin yhtä lahjakas kuin hän." Tällainen ajattelu johtaa pessimistiseen fatalismiin jossa ihminen kuvittelee lahjakkuuden olevan jotain mitä ihmisellä on tai ei ole. Gladwell ei hyväksy tällaista selitystä.

Kuka menestyy ja miksi? pyrkii avaamaan maailmanhistorian menestyjien tarinoita. Sankaritarinat ryysyistä rikkauteen näyttävätkin aivan toisenlaiselta kun ymmärtää minkälaisesti perhetaustasta tietyt menestyjät nousevat. Lahjakkuuden lisäksi usein tarvitaan ripaus onnea. Niinkin yksinkertainen tekijä kuin syntymävuosi ja -kuukausi voivat selittää paljon ihmisen menestyksestä.

Kirja on täynnä mielenkiintoisia esimerkkejä. Esimerkiksi lähes 80% ammattitason jääkiekkoilijoista on syntynyt melko tarkalleen alkuvuodesta. Tämä ei johdu siitä, että tammikuussa syntyy parempia jääkiekkoilijoita. Kun lapsia jaotellaan esimerkiksi 7-vuotiaina ryhmiin heidän taitojensa mukaan - tekijä, joka usein määrittää lapsen tulevan urheilu-uran - ne jotka ovat syntyneet alkuvuodesta ovat fyysisesti usein merkittävästi pidemmälle kehittyneitä kuin loppuvuodesta syntyneet. Simple as that.

Jääkiekko ja urheilumaailma on melko karu esimerkki siitä kuinka geneettisellä lahjakkuudella ei ole paljoakaan merkitystä jääkiekossa - syntymäkuukausi on paljon merkittävämpi tekijä. Vastaavia esimerkkejä löytyy lukemattomia. Maailmanhistorian rikkaimmista ihmisistä suuri osa on syntynyt samalla vuosikymmenellä 1800-luvulla, Piilaakson IT-miljardööreistä valtaosa on syntynyt 50-luvun alussa ja New Yorkin huippulakitoimistoilla on samantapainen omistajarakenne.

Gladwellin alkuperäinen kirjannimi Outliers onkin oikeastaan kompa. Outlier tarkoittaa tieteessä teoriasta ja odotuksista poikkeavaa havaintoa. Monet huippulahjakkaista ihmisistä vaikuttavatkin osaamisellaan ja tiedoillaan olevan aivan eri planeetalta kuin tavalliset kaduntallaajat. Kuka menestyy ja miksi? karkoittaa tuon taian tunnun nerouden sädekehästä. Jokaisin huippulahjakkuuden taustalta löytyy usein yllättävä, ymmärrettävä tarina. Tottakai lahjakkuudella on oma osansa, mutta kirjan luettuaan ymmärtää kuinka paljon muut tekijät kuten pitkäjänteisyys ja sosiaalinen pääoma vaikuttavat elämäämme.

Kirja muistuttaa paljon Geoff Colvinin Talent Is Overrated -kirjaa, joka on ollut yksi henkilökohtaisia suosikkejani vuodesta toiseen. Molemmat kirjat kertovat mm. 10 000 tunnin säännöstä, jonka mukaan harjoittelemalla ahkerasti kymmenentuhatta tuntia lähes mitä tahansa voi tulla aiheessa mestariksi. Fatalismin sijasta kirjat kannustavat lukijaansa optimistiseen determinismiin, jossa ihminen on itseasiassa oman menestyksensä herra. Colvin ja Gladwell osoittavat melko kiistattomasti, että kova työ kannattaa.

Suosittelen Gladwellin kaikkia teoksia lämpimästi. Yhtä kiinnostavia ja sivistäviä kirjoja toivoisi näkevänsä useamminkin.

16.10.2010

Third World America - Arianna Huffington

Joka kahdeksas amerikkalainen elää "foot stampseillä", eli ruokatarroilla. Yksi viidestäkymmenestä lapsesta on koditon. 70-luvulla keskimääräinen toimitusjohtaja tienasi neljäkymmenkertaisesti peruspalkansaajaan verrattuna, mutta tänä päivänä toimitusjohtajan palkka on neljäsataakertainen työläisiin verrattuna. Nämä ovat kammottavia tilastoja. Mutta ne ovat vain jäävuoren huíppu, kuten selviää Arianna Huffingtonin kirjasta Third World America.

Huffington on Huffington Postin karismaattinen perustaja ja hän on kirjoittanut kaksitoista kirjaa ennen tätä teosta. Huffington esiintyy aktiivisesti julkisuudessa poliittisena kommentaattorina. Hänen älykkyytensä yhdistettynä kreikkalaiseen temperamenttiin on ihanaa katseltavaa

Kirjassa Huffington kirjoittaa Amerikan rappiosta, jonka seurauksena yhdysvaltalaiskeskiluokka on käytännössä lähes kadonnut yhteiskunnasta. Hänen käsittelemiä teemoja ovat talous, politiikka, infrastruktuuri ja koulujärjestelmä. Kirjaan kerätyt tarinat ja tilastot ovat kiehtovaa, ja täysin pimeää luettavaa.

Maan tiestö on rapakunnossa, 53% tieliikenteen onnettomuuksista liittyy huonoon tienpintaan. Amerikan sillat ovat keskimäärin 43-vuotiaita kun niiden käyttöiäksi on alunperin kaavailtu maksimissaan 50 vuotta. Maan rautatieliikenne on hitaampaa kuin 80 vuotta sitten. Eikä uutta rahaa infran korjaamiseen heru. Raha katoaa kirjaimellisesti savuna ilmaan Amerikan käydessä kahta tarpeetonta sotaa Irakissa ja Afganistanissa.

Amerikan koululaitoksen taso on pitkän aikaa ollut kritiikin kohteena, eikä suotta. OECD:n tutkimuksissa yhdysvaltalaisnuoret sijoittuvat keskimäärin sijalle 25/30 tieteessä, matematiikassa ja lukutaidossa. On vaikea kuvitella rakentavansa tulevaisuutta kovinkaan kestävälle pohjalle, jos kansalaisten osaaminen ei vastaa vuosisadan vaatimuksia.Koululaitoksen puutteista on julkaistu muutama viikko sitten kohuttu elokuva Waiting for Superman, jota lienee turha odottaa Suomeen jaeltavaksi - mutta kiinnostuneiden kannattaa se etsiä käsiinsä.

Huffington näkee kaksi suurta syyllistä Amerikan ongelmiin: käsistä riistäytyneen finanssisektorin ja korruptoituneen politiikan. Yhdysvalloissa jokaista senaatin ja kongressin edustajaa kohden on 26 lobbaria. Vuosittain keskimääräinen edustaja vastaanottaa 6,5 miljoonaa dollaria "avustuksia". Amerikan demokratiasta on tullut huutokauppa, jossa suurimman lompakon omistaja saa käytännössä sanella lait halunsa mukaan.

Miksi suomalaisia sitten kiinnostaisi mitä rapakon takana tapahtuu? Nokiakaan ei ole myynyt sinne kuin kourallisen luureja vuosikymmenen aikana ja Ivana Helsinki sai Donald Trumpin vihat niskaansa. Antaa jenkkien vaan kaatua - ajattelee moni. USA:n mukana kaatuu kyllä muukin maailman talous, joten kyllä meidän kannattaisi kantaa amerikanserkuista huolta ihan oman rahapussinkin takia.

Toinen syy miksi pienen ihmisen kannattaa olla kiinnostunut Amerikasta on poliittinen. Eurooppa on rikastuessaan valunut vuosi vuodelta oikeistolaisempaan suuntaan, missä köyhien asema ei ole suinkaan parantunut. Muutokset eivät näy yhtä selkeästi Pohjoismaissa, mutta esimerkiksi Saksassa polarisaatio köyhien ja rikkaiden välille on vahvistunut. Amerikan epäonnistunutta esimerkkiä seuraten meidän tulisi varmaankin pyrkiä vastakkaiseen suuntaan Yhdysvaltojen liikkeistä. Tämä saattaa olla hankalaa sillä, kuten ystäväni sanoi minulle: "Jos et äänestä kaksikymppisenä vasemmistoa, sinulla ei ole sydäntä. Jos et viisikymppisenä äänestä oikeistoa, sinulla ei ole aivoja."

Mitä rikkaampia meistä tulee, sitä ahneemmaksi muutumme.

18.9.2010

Sissimarkkinointi - Jari Parantainen

Muistatko Unicefin kaduille hylkäämät lastenvaunut, joista kuului vauvan itkua? Huolestunutta ohikulkijaa tervehti vaunuissa lappu, jossa luki "Kiitos kun välität." Osa ihmisistä repi tapauksesta pelihousunsa - toiset taas ylistivät nokkelaa mainoskampanjaa. Tempaus ei jäänyt keneltäkään huomaamatta. Unicefin mukaan kampanja lisäsi lahjoitusten määrää yllättävän mukavasti vaikka kampanja toteutettiin kengännauhabudjetilla.

Sissimarkkinoinnin ajatuksena on saada aikaan maksimituotto minimipanoksella. Suurten rahamassojen sijasta sissimarkkinoija käyttää apunaan muita resursseja; luovuutta, joustavuutta, lainaamista jne. Tällainen markkinointi on haastavaa, ajoittain riskialtista - mutta usein myös erityisen palkitsevaa.

Parantainen on saanut alkusysäyksen kirjalleen Jay Conrad Levinsonilta, joka kehitteli sissimarkkinoinnin (guerilla marketing) perusteet jo parikymmentä vuotta sitten. Levinson oli kokenut mainostoimistomies, joka huomasi että usein markkinoinnista oli tullut yrityksille itseisarvo. Yritykset kehittivät toinen toistaan nokkelampia mainoksia, mutta kukaan ei tajunnut kysyä, että myyvätköhän nohevat mainokset oikeasti mitään.

Monelle firmalle nokkela mainonta on kaikki kaikessa - suuret brändit hyötyvät mielikuvamainonnasta varmasti - mutta todellisuudessa yhdeksän kymmenestä yrityksestä ei ole kansainvälisesti tunnettu brändi. Enemmistö yrityksistä on parturikampaamoja, autokorjaamoja ja nurkkakioskeja, joille perinteiset mainonnan keinot ovat täysin yhdentekeviä.

Tilaus uudenlaisille markkinoinnin tavoille on siis kova, sillä suurin osa suomalaisista yrityksistä on ns. SME (small and medium sized) -yrityksiä, joilla ei ole mittavia markkinointibudjetteja. Yrittäjän on tehtävä vain sellaista markkinointia, jonka tulokset ovat todennettavissa. Arvauksille ei ole varaa kun pelissä on oikeasti omat rahat.

Parantainen lyttää kirjassaan melko tehokkaasti perinteiset markkinoinnin oppikirjamateriaalit. Perinteisesti ihmisille tulee markkinoinnista mieleen mainonta. Sissimarkkinoija näkee markkinoinnin osan yrityksessä laajemmin. Sissimarkkinoijalle kaikki asiakkaan kanssa kontaktissa olevat osat ovat markkinoinnin työvälineitä. Silti niin harva yritys tajuaa, että happamalta kuulosta asiakaspalvelija vesittää koko yrityksen maineen vaikka mielikuvamainontaan upotettaisiin miljoona toisensa perään.

Kirja on niin mehukasta luettavaa, että sitä ei halua laskea käsistään lainkaan. Parantainen tietää tarkalleen millä tavoin lukija pidetään kiinnostuneena. Hän luettelee jokaiseen väitteeseensä liittyen joukon herkullisia esimerkkejä. Kirjan luettuani suorastaan puhkun intoa päästä kokeilemaan oppeja käytännössä. Opuksessa käsitellään kattavasti markkinoinnin osa-alueet hinnoittelusta mainontaan ja after sales-toimintaan.

Olen itse markkinoinnin opiskelija kauppakorkeakoulussa, joten sahaan osittain omaa oksaani myöntämällä Parantaisen olevan pitkälti oikeassa markkinoinnin "asiantuntijoiden" osaamattomuuden suhteen. Liikkeellä on runsaasti käärmeöljyn kauppiaita, joilla ei ole tietoa oman markkinointinsa vaikutuksista yrityksen tuloksiin.

Näin käytännönläheistä ja inspiroivaa markkinoinnin kirjaa en ole koskaan aiemmin lukenut. Kirja maksaa yllättävän paljon, mutta se on kevyesti hintansa väärti. Suosittelen sitä jokaiselle yrittäjälle ja markkinoinnista kiinnostuneelle.

On muuten aivan uskomatonta, että juuri kukaan muu ei ole Parantaisen ohella koettanut brändäytyä sissimarkkinoinnin asiantuntijana. Olisikohan tässä niche?

8.9.2010

Näin kehosi toimii - Matthew MacDonald

Miksi muotidieetit eivät toimi? Mitä on syöpä? Entä uniapnea? Mathhew MacDonaldin kattava huumorilla höystetty tietokirja "Näin kehosi toimii" käsittelee käytännössä koko kehon ja sen hyvinvointiin liittyvät perusteet. Aivojen toiminnasta MacDonald kirjoitti oman kirjansa, joten niitä ei käsitellä tässä teoksessa. Terveysintoilijana suorastaan puhkun intoa päästä käsiksi kirjaan.

Kirja ei petä lukijaansa. Se on kattava kuvaus koko kehon toiminnasta ja hyvinvoinnin edistämisestä. MacDonaldin ote on rento, mutta hän on silti hyödyntänyt alan uusinta tietoa. Hän käsittelee pintapuolisesti lihaksiston, ihon, rasvakudoksen, luuston ja aistien toiminnan. Kirjassa tutustutaan myös seksiin ja lisääntymiseen. Mielenkiintoisena osiona kirjan viimeinen kappale käsittelee elämän ehtoopuolta, sitä mitä tapahtuu kun kuolemme.

Kirjan tyyli on huumorilla varustettua biologian oppikirjatekstiä. Itse olen niin aivopeseytynyt bilsan tunneilla, että huumori tuntui ajoittain hieman kummalliselta tällaisessa kirjassa. Toisaalta uskon, että huumorilla on luultavasti positiivinen vaikutus luetun muistamisen kannalta. "Ainiin, tässä oli se murjaisu.."

Kirja on vajaa kolmesataasivuisena erinomainen ensiaskel terveystieteistä kiinnostuneelle. Veikkaan, että esimerkiksi terveystiedon ylioppilasaineeseen valmistautuvat saisivat tästä kirjasta runsaasti ajatuksia ja inspiraatiota. Katsellessani ympäristössäni rapistuvaa ruokakulttuuria ja ihmisten fyysisen aktiivisuuden laskemista sekä unen vähittäistä väistymistä tietokonepelien tieltä, toivoisin, että ihmiset lukisivat tällaisia kirjoja enemmän.

Kirja sopii erinomaisesti nuoremmalla lukijakunnalle lukioikäisistä ylöspäin. Kirjasta hyötyvät myös yleensä oman terveyden kohentamisesta kiinnostuneet vanhemmatkin lukijat. Lääketieteen tai biologian opiskelijoille kirja ei tarjoa uutta, vaan suosittelen pitäytymään kurssikirjallisuudessa. Kirja on omiaan antamaan hurjan määrän yleistietoa ja pieniä nieppejä, joilla voit sitten säväyttää kaveripiirisi.

MacDonaldilla on minun unelma-ammattini - hän on tietokirjailija ja tieteen popularisoija. Hän opiskeli nuorempana fysiikkaa, mutta ryhtyi sittemmin kirjoittajaksi ja on julkaissut nyt toisenkymmentä tietokirjaa.

6.9.2010

Darwinin Lajien Synty - Janet Browne


Darwinin tekemä viisivuotinen maailmanympärysmatka on ainutlaatuinen seikkailu, jonka veroisia ei 2000-luvulla enää nähdä. Tarkalleenottaen se maailma, jonka Charles Darwin näki nuorena miehenä on sittemmin kadonnut teollisuuden tieltä. Alkuasukkaat kadotettu, suuret preeriat rakennettu täyteen rautateitä ja Galapagossaaretkin ovat osittain muuttuneet. Tuo matka oli kuitenkin alkusysäys Darwinin kasvulle erääksi maailman tunnetuimmista tiedemiehistä. Se tarjosi sen laajan tietopohjan, joka tarvittiin biologian historian suurimman teorian rakennusmateriaaliksi. Harvardin professori Janet Browne on yksi tunnetuimpia Darwinia tutkineita tieteenhistorioitsijoita. Tässä helppolukuisessa teoksessaan Browne käy lävitse Darwinin elämän nuoruudesta sairastelevaksi vanhaksi mieheksi sekä ne mielenkiintoiset askeleet, jotka johtivat evoluutioteorian kehittymiseen.

Kirja alkaa kuvailemalla Darwinin lapsuutta ja nuoruutta varakkaassa perheessä. Darwinin tarinassa on kuitenkin jotakin todella maanläheistä, sillä hänellä ei ollut lopulta aavistustakaan tulevista saavutuksistaan. Hän oli kuin kuka tahansa tulevaisuuttaan pohtiva nuori mies. Hänestä piti tulla lääkäri, sitten pappi. Hän kuitenkin tunsi olevansa väärässä paikassa, ja edisti opintojensa ohella biologian ja geologian tuntemustaan. Opinnot huipentuivat edellämainittuun HMS Beaglella tehtyyn tutkimusmatkaan. Matkalta palannut Darwin oli aivan eri mies.

Darwin sai perintönsä ennakkoon ja pystyi sen turvin jatkamaan tutkijanuraansa. Satsaus kannatti, sillä hänestä tuli nopeasti pidetty Lontoon tiedepiirien jäsen. Darwin oli jo tutkimusmatkansa jälkeen alkanut kehittelemään evoluutioajatuksia, mutta hän piti ajatukset visusti omanaan. Tulisi kestämään vielä 25 vuotta ennen kuin hän olisi valmis julkaisemaan teoksensa lajien synnystä. Darwin ei vielä kirjaa kirjottaessaan aavistanut millaisen mullistuksen se tulisi tekemään tieteenhistoriassa.

Elämän puu on Darwinin teoksen ainoa kuva, mutta se sitäkin tunnetumpi. Siinä lajit lähtevät yhdestä pisteestä, haarautuen uudestaan ja uudestaan uusiksi lajeiksi. Evoluutioteoria itsessään on kuin puun voimakas runko, josta on sitten kasvanut uusia tutkimuksen aloja. Teoria on kaiken modernin biologian perusta, ja sillä on ollut lähtemättömiä vaikutuksia lääketieteeseen, arkeologiaan ja kulttuurintutkimukseen. Evoluutiolaskennallisia sovelluksia hyödynnetään vastaavasti teollisessa muotoilussa. Harvoin mikään luonnontieteen teoria säilyy näin muuttumattomana yli 150 vuotta ja tuottaa samalla näin paljon hedelmiä. Toisaalta kaikki eivät ole valmiina hyväksymään Darwinin ajatuksia sellaisenaan.

USA:ssa on nykyään voimakas antidarwinistinen liike, jota johtaa ääriuskovaisia kreationisteja. Darwinin teos ei kuitenkaan kohdannut omana aikanaan vastaavaa agressiivista vastustusta vaan viktoriaanisen ajan britit olivat päinvastoin kiinnostuneita kuulijoita, vaikkeivat he kaikkia Darwinin ajatuksia allekirjoittaneetkaan. Varmaa kuitenkin on, että Darwinin teos herätti jo aikanaan runsaasti keskustelua. Uskomatonta on se, että keskustelu jatkuu tietyissä piireissä edelleen.

Browne on taidokas historian syntetisoija. Hän kuvailee tapahtumia suhteellisen neutraaliin sävyyn, vaikkakin rivien välistä voi lukea hänen kannattavan Darwinin ajattelua. Brownen kirjoitustyyli on nopealukuista ja tarina kulkee eteenpäin luontevan kronologisesti. Itse viimeistelin kirjan reilut kaksisataa sivua alle neljässä tunnissa. Kirja on kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille antoisaa ja lämpimästi suositeltavaa luettavaa.

31.8.2010

Välähdys - Malcolm Gladwell

Malcolm Gladwellin kirja Välähdys (alkup. englanniksi Blink) kertoo intuition voimasta. Kaikki me tiedämme tilanteet, joissa tiedämme asioita kuitenkaan olematta tästä tietoisia. Meistä vain tuntuu siltä. Esimerkiksi emme pidä jostakin henkilöstä, mutta emme pysty kuvailemaan kokemustamme tietoisesti sanoin. Tämä johtuu siitä, että mielemme prosessoi niin hienovaraisia tiedonjyväsiä, että niiden käsitteleminen tietoisella tasolla tekisi normaalista elämästä mahdotonta. Toisaalta tämä alitajuntainen tieto tihkuu käyttöömme erilaisten signaalien kautta; hikoilevina käsinä tai perhosina vatsassa. Usein nopea kongnitio, intuitio, osoittautuu oikeaksi. Toisaalta virheellisesti tulkitttu intuitio voi ajaa meidät kohtalokkaisiin virhepäätelmiin, mikä korostuu vaikkapa poliisin, palomiehen tai rivisotamiehen ammateissa, joissa pitkiin ajatusprosesseihin ei aina ole aikaa. Voimmeko oppia käyttämään näitä tietoisuuden tason alapuolella tapahtuvia, äärimmäisen tehokkaita prosesseja, hyödyksemme ja samalla välttämään niiden ajoittaiset heikkoudet?

Ihmisen silmien vastaanottama informaatio on kaistanleveydeltään noin 1250MB/s. Tästä datasta pystytään käsittelemään tietoisesti vain murto-osa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että loppu informaatiosta menee hukkaan - alitajuntamme prosessoi koko tätä informaatiota tietoisen tason alapuolella. Monet tutkimukset osoittavat, että alitajuntamme pääsee jyvälle erilaisista kaavoista ja säännöistä paljon nopeammin kuin mihin tietoisuus kykenee. Kehomme myös reagoi alitajuisiin ärsykkeisiin. Samasta syystä monet huippuasiantuntijat ja vaikkapa mestarilliset pokerinpelaajat eivät useinkaan pysty selittämään kuinka osasivat päätyä päätelmiinsä niin nopeasti. He todennäköisesti luottivat intuitioonsa, heistä vain tuntui siltä että kyseinen siirto kyseisessä tilanteessa olisi oikea.

Tosielämän tilanteissa on mahdotonta ottaa tietoisesti huomioon kaikki mahdolliset muuttujat, mutta alitajuntamme on harjaantunut tällaiseen välittömään kaikki muuttuja huomioonottavaan prosessointiin. Muistan tältä kesältä hyvin tapauksen, joka kesti kokonaisuudessaan vain puolisen sekuntia. Törmäsin pyörälläni tiessä olevaan reikään ja lensin ohjaustangon ylitse. Muistan silti elävästi, kuinka ehdin tuossa hetkessä ottamaan huomioon kantamani arvokkaat esineet ja suojelemaan niitä, sillä olin jo ensimmäisten sadasosasekuntien aikana päätellyt olevani fyysisesti turvallisella lentoradalla. Lisäksi ehdin miettimään tyttö-ystäväni reaktiota tapahtuneeseen, joka oli kädessä pitämäni kännykän toisessa päässä. Kaikki tämä puolessa sekunnissa.

Jos alitajuntamme tekee jatkuvasti niin valtavasti töitä - kuinka voimme hyödyntää sitä paremmin? Entä kuinka voimme välttää tekemästä perinteisiä virheitä? Yksi virheiden välttämisen tehokeinoista on antaa intuitiolle aikaa - kiihtyneessä tilassa ja paineen alla se toimii heikosti. Esimerkiksi poliisi, joka on takaa-ajon aiheuttamassa adrenaliinivyöryssä, on kovin altis väkivaltaisille ylilyönneille jotka kuitenkin sillä hetkellä tuntuvat vaistomaisilta. Toinen keino tehostaa intuition tehoa on luottaa siihen enemmän - Gladwell esittelee kirjassaan kerta toisensa jälkeen tapauksia, joissa suuri informaatio- ja todistemäärä johti ihmiset kriittisessä päätöksentekovaiheessa täysin hakoteille. Liika tieto voi olla todella häiritsevää. Akateemikkona tätä voi olla vaikea hyväksyä. Älä usko kuitenkaan minua tässä vaan lue Gladwellin kirja, koska se on vakuuttavasti argumentoitu.

Gladwell on valittu TIME-lehdessä sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Suomessa miehen tuotannosta kuulee kuitenkin puhuttavan yllättävän harvoin. Hän on taustaltaan taloutta opiskellut journalisti, ja hänen tunnetuin työnsä ovat kaksi kirjaa, Tipping Point ja Blink, joista jälkimmäinen oli niin koukuttavaa lukemista että luin niteen alusta loppuun yhdessä päivässä. Gladwellin tyyli on helppolukuista ja runsailla esimerkkitarinoilla höystettyä.

Jos haluat kuulla lisää Gladwellin räiskyvää järjenjuoksua, voit katsella tästä hänen pitämänsä puheen TED-konferenssissa.

29.8.2010

Man's Search for Meaning - Viktor E. Frankl

Viktor E. Frankl selvisi hengissä neljä natsi-Saksan keskitysleiriä. Hänet tunnetaan logoterapian isänä ja hän on eräs siteeratuimpia psykiatreja. Logoterapia on psykiatrian koulukunta, joka painottaa suunnan löytämistä elämälle ja merkityksen näkemistä myös tilanteissa, joissa epätoivo vaikuttaa ainoalta vaihtoehdolta. Franklin lähestymistapa on humaani ja ymmärrättävä ja se on nykyään merkittävästi suositumpi psykiatrian suuntaus kuin Freudin tai Adlerin näkemykset. Man's Search for Meaning on pysäyttävä kirja - seuratessani Franklin tarinaa reflektoin hänen oppimaansa omaan elämääni ja tajuan jokaisen päivän arvon aivan uudessa valossa.

Lukemassani kirjan painoksessa on kolme osaa. Ensimmäinen osa on Franklin kertomus keskitysleiriltä. Tarina on niin kiehtova, että luin 110 sivua yhdeltä istumalta. Seuraava kirjan osa on tiivistelmä Franklin kehittämästä terapiamuodosta. Kirjan lopussa on myös Franklin erään luennon pohjalta tehty teksti. Kirja on nopea lukea, mutta vaikka teksti kulkeekin kevyesti sivulta toiselle - sen viesti on raskasta pureksittavaa.

Frankl on psykiatrina oikea henkilö kuvailemaan keskitysleirien oloja. Hän ei sorru liikaan tunteellisuuteen vaan kertoo leirin tapahtumat luultavasti niin vilpittömästi kuin ihminen hänen asemassaan voi. Keskitysleirien kokemukset ovat väistämättä kammottavat, ja niiden kirjaaminen historiankirjoihin on toki tärkeää - mutta ilman kriittistä ja rakentavaa näkökulmaa kaikkien kammottavien yksityiskohtien kertominen on jotenkin merkityksetöntä. Sen vuoksi on ihana lukea Franklin rakentavaa ajattelua, joka raffinoitui leirien kauhujen keskellä.

Freud ajatteli ihmisen neuroosien johtuvan seksuaalisuudesta, Adler toisaalta näki ihmisten motivaation taustalla vallanhalun. Franklin kannattama eksistentialistinen psykiatria puolestaan näkee, että neuroosit johtuvat merkityksettömyyden tunteesta, suunnan puuttumisesta - elämän vastoinkäymisten tarkoituksettomuudesta. Elämään sisältyy väistämättä paljon kipua, ponnistulua ja tuskaa. Löytämällä tarkoituksen elämän hankaluuksiin voi siis päästä yli ahdistuksesta. Kun vaikeuksille löytää merkityksen, se lakkaa olemasta kivuliasta. Itselläni on edessä tuskallinen vuosi - moninkertainen määrä opiskelua entiseen verrattuna, poissaolo rakkaan tyttöystäväni luota - mutta kun näen tulevat haasteet sijoituksena tulevaisuuteen ne eivät enää satu. Ne vain motivoivat.

Luovuutta käyttämällä mihin tahansa tilanteeseen voi löytää korkeamman merkityksen. Frankl totesi itse keskitysleirillä, että vaikka hänen elämässään ei ollut sillä hetkellä muita vaihtoehtoja kuin jatkuva kärsimys - hänellä oli edelleen vapaus päättää omasta suhtautumisestaan kärsimykseensä. Hän päätti siis kärsiä kunnialla ja odottaa kuolemaa rinta pystyssä. Hän alleviivaa kirjassaan ihmisen mahdollisuutta valita aina oma asenteensa, vaikka häneltä olisi riistetty kaikki muut vapaudet. Joskus kärsimykselle ei yksinkertaisesti voi nähdä mitään järjellistä merkitystä - tällaisessa tilanteessa olevalle ihmiselle Frankl kertoo seuraavan tarinan:
"Poliorokotusten valmistamiseen käytetään apinoita. Apinoita tökitään kivuliailla neuloilla kerta toisensa jälkeen. Voiko apina nähdä tuskansa merkitystä? Ei tietenkään voi - sen henkiset resurssit eivät riitä tuskan korkeamman tarkoituksen ymmärtämiseen. Miksi siis ihminen ei voisi kohdata elämässään tuskaa, jonka merkitystä hän ei järjellään voi ymmärtää? Tuskalla on silloin korkeampi merkitys, joka on ihmisen käsityskyvyn ulkopuolella."
Kyseessä on yksi parhaista lukemistani kirjoista parin vuoden sisällä. Suosittelen lämpimästi.

3.8.2010

Tekstiä ruudulla - Katleena Kortesuo

Miten verkossa kirjoittaminen eroaa perinteisistä tekstilajeista? Kuinka laadin hyvän blogitekstin ja mihin asioihin kiinnitän huomioni suunnitellessani sivuston luettavuutta ja käytettävyyttä? Verkkoon kirjoittaminen on yleistynyt räjähdysmäisesti ja jokaisen työntekijän perustaitoihin kuuluu nykyään laatia tekstejä yrityksen blogeihin ja intraan. Toimittajat kirjoittavat nykyään usein pelkkää verkkotekstiä tai lehtijutuista joutuu kirjoittamaan vähintäänkin internetiä varten muokatun version. Katleena Kortesuon ensimmäinen teos, joka ilmeistyi joitakin vuosia sitten, on suunnattu verkkoon aktiivisesti kirjottavan työkaluksi.

Kortesuo käsittelee kirjassaan laaja-alaisesti melkein kaikki mieleen tulevat verkkotekstin muodot. Teksti on kirjoitettu erittäin tiivistettyyn, jopa tiivistelmänomaiseen muotoon. Etuna tässä on kirjan nopea luettavuus, mutta tämä tuntuu tapahtuvan ajoittain esimerkkien kustannuksella. Kirjasta ei olisi tullut liian pitkä, vaikka aihepiireihin olisi pureuduttu syvällisemminkin.

Kirja sopii suhteellisen kokemattomille kirjoittajille, jotka kaipaavat neuvoja vaikkapa yrityksen intraan kirjoittamisesta tai blogin perustamisesta. Kyseinen perusteos on kirjoitettu ilmeisesti mahdollisimman laajalle yleisölle. Aktiivikirjoittaja ja verkkotekstien ammattilainen tuskin löytää teoksesta jotain uutta.

Kirjassa itseäni häiritsi eniten jatkuva sulkeiden käyttö ja hieman hutiloimalla tehty layout. Sulkujen käyttö on Katleenan kaltaiselta ammattikirjoittajalta kummallinen tyylimoka; joskus kokonaisen kappaleen mittaisia tekstejä oli vain "tyrkätty" sulkujen sisään vaikka pari minuuttia editoimalla kaikki lukemista sotkevat härvellykset olisi voinut kirjoittaa pois. En ryhdy kirjoittamiskonsultin kanssa väittelemään aiheesta, sillä kakkoseksi jään, mutta mielestäni tekstin tyyli olisi kaivannut ajoittain hiomista.

Kirja saa kokonaisarvosanan 7½. Se palvelee tarkoitustaan ja tavoittaa toivottavasti myös lukijakuntansa. Tarvetta tällaiselle teokselle on paljon.

Katleena on aktiivinen ja hauska bloggaaja, jonka ajatuksia voit lukea blogista Ei oo totta. Käy ihmeessä ottamassa osaa keskusteluihin, sillä Katleena vastailee lukijoiden kysymyksiin myös nopeasti ja hyvällä huumorintajulla.

30.7.2010

Aidosti kiltti - Stefan Einhorn

Stefan Einhorn kysyy kirjassaan Aidosti kiltti: Miksi kiltteys on saanut negatiivisen konnotaation? Kiltti ihminen rinnastetaan usein hieman yksinkertaiseksi ja sinisilmäiseksi tyypiksi. Maailmassa on tuhansia kirjoja, joissa menestyksen avaimiksi kuvaillaan motivaatiota, luovuutta, älykkyyttä, rahaa ja valtaa.  Einhorn kysyykin - miksi juuri kukaan ei ole aiemmin kirjoittanut kirjaa, jossa menestyminen aivan elämässä on kykysi tehdä eettisiä valintoja ja toimia hyvänä lähimmäisenä?

Pääpaino kirjan nimessä on sanalla "aidosti". Kiltteys ei tarkoita sinisilmäistä muiden pillin tahtiin tanssimista. Kiltteys tarkoittaa Einhornin mukaan oman eettisen tietoisuuden lisäämistä ja valintojen punnitsemista arkielämässä. Eettiset valinnat ovat usein hankalia tehdä, eikä niihin löydy välttämättä oikeaa vastausta. Einhorn uskoo vakaasti, että jokainen meistä voi kuitenkin vahvistaa eettisiä taitojaan harjoittelemalla mm. empatiakykyämme tai kysymällä neuvoa hankalia eettisiä valintoja tehtäessä.

Itse uskon, että kiltteydellä ja tiimipelillä on ollut valtava evoluutiollinen merkitys ihmisen historiassa. Lopulta kaikki suuret saavutuksemme kuulennosta lähtien ovat olleet yhteystyön tulosta. Kun ihmiskunnan lähitulevaisuudessa häämöttää sellaisia haasteita kuten energiakriisi ja ilmastonmuutos, alleviivautuu kykymme puhaltaa yhteen hiileen entisestään.

On sääli, että 2000-luvun trendi on ollut voimistunut individualismi. Uskon että se johtuu osittain modernista teknologiasta, joka tekee meistä vähemmän riippuvaisia läheisistämme. Aiemmin pelto viljeltiin ja korjattiin talkoovoimin, nyt sen tekee yksi traktori. Yksilösuorittamisesta huolimatta ihminen on edelleen pohjimmiltaan se sosiaalinen ja yhteyttä kaipaava olio.

Einhornin kirja on hyvä johdatus eettiseen ajatteluun. Kirja on myös tervetullut keskustelunavaus menestyksen todellisiin syihin. Aidosti kiltti on myös tärkeä oppikirja ihmisyydestä. Osa kirjan argumenteista kaipaa mielestäni edelleen hiomista, mutta Einhornin kirjasta tullut joka tapauksessa valtava menestys ympäri maailman.

Alkuperäisteoksen nimi on Konsten att Vara Snäll. Itse luin kirjan saksankielisen version Die Kunst ein Freundlicher Mensch zu Sein. Lisää teoksesta voit lukea Suomen Kuvalehdestä. Jos haluat lukea kirjaa netissä voit tutustua englanninkieliseen kopioon tästä.

25.7.2010

Memo Extra - vinkkejä opiskeluun - Oddbjörn By

Voivatko blondi, parturi ja eläkeläinen opetella parissa päivässä 1000 piin desimaalia ja sitten muistaa oppimansa virheettömästi? Kyllä voi - tämä todistettiin Norjan televisiossa tehdyssä muistiennätyksessä. Oddbjörn By on norjalainen muistiekspertti, joka esittelee toisessa kirjassaan erilaisten muistitekniikoita opiskelun tueksi. Memo Extra on edeltäjäänsä käytännönläheisempi. Sen tekniikat on sovellettu juuri opiskelijoiden käyttöön.

Memo itse on yksinkertainen loci-tekniikka, jolla voit tehostaa oppimistasi visualisoimalla tärkeitä asioita kuvittelemalla ne jollekin tutulle reitille. Reitti voi kulkea vaikka kotioveltasi työpaikalle tai sitten voit tallentaa muistikuvia kulkemalla mielessäsi jossakin tutussa rakennuksessa. Sitten sirottelet muistettavat mielikuvat rakennuksen huoneisiin. Muistitekniikkaa on käytetty antiikin ajoilta lähtien ja siitä on hiottu hieno työkalu vuosien varrella. Memo toimii. Opin morseaakkoset varttitunnissa ja maailman 15 pienimpien valtioiden muistamiseen oikeassa järjestyksessä kului 10 minuuttia.

Onko tällaiselle muistitekniikalle käyttöä tosielämässä? Monen mielestä muistitekniikoiden käyttäminen on jotenkin huijausta tai menemistä sieltä missä aita on matalin. Totuus on kuitenkin, että ei ole mitään väliä kuinka professori on oppimansa päähänsä ahtanut kunhan tietoihin pääsee käsiksi halutessaan ja ne muistaa virheettömästi. Oddbjörn väittääkin, että keskivertomuistia ei erota hyvästä muistista mikään muu kuin hyvä tekniikka.

Monet hyvämuistiset ihmiset käyttävät visualisointia, assosiointia ja erilaisia loci-järjestelmiä täysin huomaamattaan. On kuitenkin hyödyllistä tuntea tekniikoiden toimintamekanismi. Tällä tavoin pääset ottamaan muististasi kaiken irti ja vältät tavallisia virheitä ulkoaopettelussa.

Muistaminen ei ole koskaan helppoa - tai tarkalleenottaen muistaminen on todella helppoa, mutta ulkoa opettelu on työlästä. Memo on todennäköisesti tehokkain tunnettu muistitekniikka, mutta sekin vaatii paljon keskittymistä ja valmistelua. Kun työnsä tekee kuitenkin ahkerasti ja paneutuu muutamiin perusasioihin on tekniikan käyttäminen suhteellisen vaivatonta. Tekniikan tuomat edut tenteissä, puheita pidettäessä ja kieliä opiskeltaessa ovat kiistattomat. Muistettavat asiat pysyvät mielessä pitkään ja niiden palauttaminen mieleen tapahtuu automaattisesti.

Tavallinen ulkoa opettelu on "pänttäämistä", jolloin konseptit jäävät leijumaan tyhjyyteen. Niitä ei ole ankkuroitu mihinkään. Jos muistitekniikan käyttäminen on mielestä työlästä niin pänttääminen vasta järjetöntä onkin! Muistin pakottaminen ei yksinkertaisesti toimi siitä syystä, että ihmismuisti ei toimi niin. Memon teho perustuukin juuri ymmärrykseen siitä, että ihmismuisti käsittelee asioita kuvina. Jos mielikuviin voi vielä liittää vaikkapa liikettä voimistuu muistaminen entisestään.

Itse jatkan Memon käyttämistä. Opiskelen runsaasti kieliä ja Memo tarjoaa helpotusta esimerkiksi kielioppien ja sanojen sukujen muistamiseen. Tästä kirjasta on hyötyä varmasti jokaiselle, joka ei entuudestaan tunne muistitekniikoita. Suosittelen Memo Extran ostamista, sillä Oddbjörn Byn edellinen kirja Memo oli kuivakampaa luettavaa. Memo Extran tekniikat on erikseen räätälöity tosielämän tarpeisiin.

20.7.2010

Petos lautasella - tiedätkö mitä suuhusi panet? - Mats-Eric Nilsson

Tiesitkö, että vanilja-aromia valmistetaan mm. mädästä puusta, joka on pilaantunut kelvottomaksi teollisuuden käyttöön? Tiesitkö, että koiranruoassa ei saa käyttää lisäaineita, koska "eläimillä ei ole mahdollisuutta valita lisäaineettoman ja lisäaineellisen ruoan välillä"? Nilssonin tutkiva journalismi on erinomaista ja hänen sulkakynänsä pureutuu syvälle elintarviketeollisuuden lihaan. Hän nimittäin kertoo ihan suoraan mitä kaikkea meidän ruokamme sisältää.

Moni pitää itsestäänselvyytenä, että teollisesti tuotettu ruoka sisältää lisäaineita. Lisäksi tiedämme, että tehtaat säästävät raaka-aineissa. Ruoka pumpataan täyteen säilöntäaineita, että sen hyllyikä venyy luonnottoman pitkäksi. Pågenin limppu ei homehdu ei sitten millään.

Tiedämme kuinka huonoa ruoka usein on, mutta niin vähän siitä tiedosta muuttuu toiminnaksi. Se on sääli. Sitä aukkoa paikkaamaan tarvitsemme Petos lautasella -kirjan kaltaisia teoksia. Nykyaikaisen ruokateollisuuden lisäaineviidakkoon tarvitaan nyt oikea Tarzan tuomaan järjestystä!

Kirja on monipuolinen työkalu teollisesta ruoasta kiinnostuneelle ja nykyaikesta dieetistä huolestuneelle. Kirjaan on sisällytetty mm. kattava lisäaineopas ja osto-opas laadukkaita raaka-aineita varten. Varsinainen sisältö kirjassa on kertoa ruokateollisuuden käytännöistä.

Nilsson kertoo kuinka suuri osa aistimastamme makuelämyksestä on pitkän insinöörityön tulos, missä ruoan jokaista ominaisuutta väristä, kimmoisuudesta ja suutuntumasta lähtien on manipuloitu. Jos olet naureskellut Alien -elokuvissa astronauttien syömälle harmaalle puurolle, voit lopettaa nauramisen. Sinä syöt sitä harmaata puuroa aina kun ostat teollisesti tuotettua ruokaa.

Mats-Eric Nilsson teki itsensä tunnetuksi tämän kirjan ruotsinkielisellä versiolla Den Hemlige Kocken. Nykyään hän on keulahahmo Äkta vara -liikkeessä, joka pyrkii taistelemaan valmisruokakulttuuria vastaan. Kirjaa voi suositella lämpimästi kaikille hyvästä ja aidosta ruoasta kiinnostuineille.


Voit ostaa kirjan "Petos lautasella" - Bookplussan verkkokaupasta.

16.7.2010

Digitaalinen markkinointiviestintä - Heikki Karjaluoto

Kirjailija: Heikki Karjaluoto

Perinteinen markkinointiviestintä on murroksessa. TV- ja lehtimainonnan vaikuttavuus on jo pidemmän aikaa kyseenalaistettu. Digitaaliset kanavat tarjoavat parempaa kustannustehokkuutta ja suurempia kohdistamismahdollisuuksia. Sen takia jokaisen bisneksestä kiinnostuneen ihmisen tulisi tuntea digitaalisen markkinointiviestinnän mahdollisuuksista ainakin perusteet. Alan mahdollisuudet ovat nimittäin paljon, paljon monipuolisemmat kuin suurin osa ihmisistä kuvittelee. Digitaaliset kampanjat mahdollistavat kuluttajien targetoimisen ja kampanjoiden seurannan merkittävästi syvällisemmällä tasolla kuin perinteiset markkinoinnin kanavat. Kuinka nämä kanavat sitten otetaan käyttöön?

Heikki Karjaluodon kirja Digitaalinen markkinointiviestintä pyrkii vastaamaan ajan haasteisiin. Kirja on rakennettu oppikirjaksi markkinoinnin opiskelijoille. Se on rakenteeltaan melko toimiva ja pedagoginen. Kirjassa käydään lävitse yleisimmät digitaaliset markkinointiviestinnän kanavat ja niiden hyödyntäminen sekä yhteystyön mainostoimistojen kanssa. Kaikki materiaali on akateemiseen henkeen kuuluen dokumentoitu kappaleiden loppuun lähdeluetteloiksi. Alan opiskelijat saavat varmasti näistä listoista hyviä tärppejä jatkolukemista ajatellen.

Kirjan toinen kohderyhmä on liike-elämän vaikuttajat, joille uusi digitaalinen viestintä on valittavan usein vieras maailma. Karjaluodon oma kokemus konsulttina on ollut, että bisnesmaailmassa on runsain mitoin väärinkäsityksiä markkinointiviestinnästä - ja etenkin DMC (digital marketing communications) nähdään lähinnä nettisivujen päivittämisenä. Tämä on kuitenkin vain murto-osa totuudesta.

Digitaaliseen markkinointiin voidaan laskea mm. nettisivut, blogit, mobiilisovellukset, tekstiviestimarkkinointi, hakukonemarkkinointi, hakukoneoptimointi, sähköpostimarkkinointi, kävijäanalytiikka sekä CRM-järjestelmät, jotka voivat pitää yhteyttä asiakkaisiin automaattisesti. Monet maailman tunnetuimmista brändeistä, kuten Coca Cola nojaavat vahvasti näihin digitaalisiin rajapintoihin brändinsä rakentamisessa.

Suomalaisyritysten on aivan turha kuvitella, että digitaalisen markkinointiviestinnän voisi vain sivuuttaa ja jatkaa samalla meiningillä kuin aina ennenkin. Jos huutaa tyhjään luolaan, niin turha on kuvitella että kukaan sieltä vastaisi. Totuus on, että ihmiset ovat oppineet ohittamaan perinteiset passiiviset mainoskampanjat automaattisesti. Suurin osa nuorisosta, nuorista aikuisista ja keski-ikäisistä pyörii aktiivisesti netissä ja he käyttävät mm. mobiilisovelluksia kernaasti. Kannattaa siis näkyä siellä, missä ihmiset viihtyvät.

Kirjan lukeminen ei edellytä pohjalle markkinointiviestinnän opintoja vaan käsitteet esitellään kirjassa kädestä pitäen. Voin suositella opusta kauppatieteen opiskelijoille, yrittäjille ja johtajille riippumatta työnkuvasta. Yksi kirjan teeseistä on nimittäin, että markkinoinnin tulisi olla integroitu aktiviteetti, josta koko organisaatio vastaa yhdessä. Karjaluodon kirja on yllättävän käytännönläheinen ja pragmaattinen teos. Kyseessä on kuitenkin perustason yleisteos, joka ei tarjoa hirveästi uutta digitaalista markkinointiviestintää enemmän tuntevalle.

Käteeni saaman tuoreen painoksen ensimmäisessä otsikossa on muuten yhdyssanavirhe. Ajoittain tekstin tyyli on hieman kuivakkaa ja olisin kaivannut editointiin tarkkuutta - osa kappaleista tuntuu olevan väärässä paikassa tekstiä. Viimeinen kritiikkini kohdistuu kirjan hieman hutaistulta vaikuttavaan taittoon. Puoliammattilaista graafikkoa kun ärsyttää markkinointiviestinnän oppikirja, joka ei näytä hyvältä! Mielenkiintoiset esimerkikit ja caset nostavat tosin kirjan lukukokemusta huomattavasti ja kokonaisuus on positiivinen. Todetaan kuitenkin tähän loppuun, että saatan olla hieman jäävi arvostelemaan  kirjaa. Karjaluoto on nimittäin markkinoinnin professorini.

13.7.2010

The Quest for Global Dominance - Gupta, Govindarajan & Wang

Kirja, joka kuulostaa lähinnä huonolta seikkailuelokuvalta ei välttämättä houkuttele lukemaan itseään. Kirjan alaotsikko "Transforming Global Presence into Global Competetive Advantage" antaa paremman kuvan aiheesta. Gupta ja Govindarajan ovat tunnettuja amerikkalaisia akateemikkoja. Teoksessaan he kirjoittavat globalisaatiosta ja sen vaikutuksista yrityksille. Miksi kansainvälistyminen on niin tärkeää? Miksi Intia ja Kiina ovat tulevaisuuden tärkeimmät markkinat? Miten lähteä liikkeelle oman yrityksen kansainvälistämisessä? Kirja on kirjoitettu mahdollisimman kansantajuisesti, ja hands-on -periaatteella. Kuten professorini sanoi "It's written in this... super stressed out style" - se on monin paikoin kuin tarkastuslista.

Kirja alkaa ruohonjuuritasolta määritellen globalisaation ja sen vaikutukset yritysmaailmaan. Siitä kirja jatkaa määrittelemään aidosti globaalin yrityksen ja oikeanlaisen ajatusmallin. Kiinnostuneet voivat lukea Guptan artikkelin kansainvälisestä ajattelumallista The Globalistin sivuilta.

Gupta ja Govindarajan käsittelevät luontevasti markkinoiden analysoinnin, kansainvälistymisstrategian ja mm. kansainvälisestä tiedonhallinnasta. Kyseessä on yleisteos, joten suuri osa aiheista käsitellään lähinnä pinnallisesti, mutta se tarjoaa silti hyvän ponnahduslaudan aiheen jatko-opiskeluun.

Kirjan uuteen painokseen on lisätty kappale kansainvälisestä tiimityöskentelystä ja Kiinan sekä Intian tehokkaasta hyödyntämisestä. Viimeinen kappale tuntuu hieman keinotekoiselta, mutta muuten kirja on tiukkaa materiaalia.

Kirjaa voin lämpimästi suositella yritysmaailman vaikuttajille ja kaikille liiketalouden opiskelijoille. Suomi jää markkina-alueena auttamattoman pieneksi ja kaikki osaaminen yrityksen kansainvälistymisen saralla on varmasti kullan arvoista. Kirja kainaloon ja kiinaa opiskelemaan, mars!

11.7.2010

Trick or Treatment? - Simon Singh & Edzard Ernst

Kirjailijat: Simon Singh & Edzard Ernst

Tiesitkö että homeopaattisessa lääkkeessä ei ole molekyyliäkään vaikuttavaa ainetta? Tai että nykytiedon valossa akupunktion vaikuttaa entistä enemmän plasebolta? Tieteen popularisoija Simon Singh ja maailman ensimmäinen vaihtoehtoisen lääketieteen professori Edzard Ernst valottavat tiedettä vaihtoehtoishoitojen takana. Kirja on kiehtova katsaus akupunktiosta, homeopaattisista lääkkeistä, yrttihoidoista ja kiropraktiikasta. Lisäksi kirjassa on liitteenä lyhyt tiivistelmä noin 30 muusta hoitomuodosta. Tietokirjoista kiinnostuneen on hyvä osata kieliä, sillä monet mielenkiintoiset julkaisut eivät koskaan käänny suomeksi; tämäkin kirja on saatavilla vain englanniksi ja ruotsiksi (Salvekvick och kvacksalveri: alternativmedicinen under luppen).

Kirjassa käydään järjestelmällisesti läpi neljä tunnetuinta ja laajimmassa käytössä olevaa hoitomuotoa. Akupunktio on tunnetusti ollut haastava kohde, sillä tuplasokkotestien tekeminen on hoidon kohdalla mahdotonta ja plasebokontrolloituja tutkimuksia on kyetty tekemään vasta hiljattain. Vaikka Rochesterin yliopiston tutkijat havaitsivatkin että akupunktiolla saattaa olla vaikutuksia kehon adenosiini-tuotantoon, mutta tutkimusten suuri skaala näyttäisi päätyvän puhtaan plasebon kannalle akupunktion vaikutuksia arvioitaessa. Mitään biologista perustaa akupunktion opille neulojen asettelusta ei ole.

Homeopaattiset lääkkeet ovat vaihtoehtoishoidoista ehkä viihdyttävimpiä. Kirja kuvailee seikkaperäisesti lääkkeiden valmistutavan ja monelle lukijalle selviää tässä vaiheessa että kyseiset valmisteet eivät sisällä yhtä ainoata molekyyliä vaikuttavaa ainetta. Lääkkeet kyllä auttavat moniin vaivoihin, mutta vain ja ainoastaa voimakkaan plaseboreaktion takia.

Kiropraktiikka on niin laajalle levinnyt hoitomuoto että monet eivät edes miellä sitä vaihtoehtoiseksi hoidoksi. Totuus kuitenkin on, että kiropraktiikka perustuu puhtaassa muodossaan yli sata vuotta vanhoihin oppeihin "elinvoiman virtauksessa olevista tukoksista". Tutkimusten mukaan kiropraktiikka voi kyllä helpottaa selkävaivoista kärsivien oloa, muttei poista ongelmia. Kiropraktiikka ei myös paranna mitään muita vaivoja - toisin kuin hoitoa tarjoavat selän manipuloijat usein väittävät. Lopulta burana ja liikunta on todettu täsmälleen yhtä tehokkaaksi hoidoksi, joskin 10 kertaa halvemmaksi. Perinteiseen hoitomuotoon ei myöskään sisälly halvauksen riskiä.

Yrttilääkkeet ovat kirjan ainoa osio, jolle näytetään osittain vihreää valoa. Monet modernit lääkkeet juontavat juurensa juuri luonnosta, mutta tästä voi toisaalta syntyä harhakuvitelma että suurin osa yrttilääkkeistä olisi jotenkin luonnollisia tai tehokkaita. Totuus on että vain harvat yrttilääkkeet toimivat, ja nekin usein heikommin kuin modernit hoitomuodot.

Kirjan lopussa esitellään lisäksi lyhyemmässä muodossa kolmisenkymmentä hoitomuotoa hypnoositerapiasta reikiin. Kirja oli häkellyttävän mielenkiintoinen luettava - jopa ruotsiksi - ja suosittelen sitä kaikille terveydestä kiinnostuneille.

Voit ostaa kirjan "Trick or Treatment?" - Bookplussan verkkokaupasta.

9.7.2010

34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen - Risto Isomäki

Kuinka ilmastonmuutosta voi hidastaa? Onko ilmaston lämpenemistrendi mahdollista kääntää toiseen suuntaan? Risto Isomäki esittelee kirjassaan 34 tapaa estää maapallon ylikuumeminen. Tavat jakautuvat kahteen ryhmään: 1) Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujan kerääminen ilmakehästä ja 2) planeettamme heijastuvuuden lisääminen. Osa vihjeistä on suoraan hullun tiedemiehen päiväkirjasta poimittuja, mutta toiset tavoista ovat jo nykyisellään täysin toteutettavissa. Isomäki kertoo yllättäviäkin tapoja ilmastonmuutoksen torjuntaan: Tiesitkö että muurahaiset ja hirvet tekevät tärkeää ilmastotyötä tai että suihkukoneiden lentoaikoja muuttamalla voitaisiin saada aikaan tuntuvaa viilenemistä?

Kirjan toinen puolisko esittelee sekalaisen listan tapoja hidastaa ilmastonmuutosta. Isomäki käy lävitse mielenkiintoisimmat vaihtoehtoiset energianlähteet ja tekee niiden kohdalla hyvää työtä. Isomäki suhtautuu perustellun skeptisesti tulevaisuuden rakentamiseen ydinenergian varaan. Hän varoitti taannoin rakentamasta ydinvoimaloita lähelle merenrantoja.

Kirja tarjoilee mielenkiintoista luettavaa parille illalle. Lähinnä kirjakriitikkoa ärsyttää ajoittainen kirjoitustyylin vaihtelu ja tekstin puutteellinen editointi. Kirja ei ole aina kaikkein kriittisimmästä päästä. Tässä Tammi voisi tehdä tarkempaa työtä seuraavaa painosta ajatellen.

Kaikenkaikkiaan kirja oli viihdyttävä ja lukemisen arvoinen. Se on kirja ilmastonmuutokseen jo perehtyneille lukijoille ja tieteestä monipuolisesti kiinnostuneille. Koin ahaa-elämyksiä Isomäen kirjoittaessa suurella innolla afrikkalaisista apinanleipäpuista ja valtamerien rikkibakteereista, sekä jääsadetta luovista Elsbett-myllyistä.

8.7.2010

On Writing Well - William Zinsser

Kirjailija: William Knowlton Zinsser

Kuinka kirjoittaa hyvää tekstiä? Mitkä ovat kirjoittamisen yleisimmät sudenkuopat? Maailmassa on muutamia asiatekstin mestareita ja William Zinsserin on yksi heistä. Kirja on jokaiselle kirjoittamisesta kiinnostuneelle erinomainen työkalu. Lukemattomat toimittajat, kirjailijat ja muut tekstiä leipänsä eteen tuottavat ovat vuosien saatossa hyötyneet kirjan vihjeistä.  Luettuasi kirjan alat huomaamaan lehtien kolumnien heikkouksia ja ymmärtämään kuin vaikuttavaa tekstiä oikeasti luodaan. Kirjaa saa Suomesta lähinnä englanninkielisenä, mutta suosittelen kirjaa joka tapauksessa.

Zinsser määrittelee hyvän tekstin periaatteet seuraavasti:

  • The Transaction - mistä kirjoittamisessa on pohjimmiltaan kyse?
  • Simplicity - pieni on kaunista.
  • Clutter - roskasta eroon pääseminen.
  • Style - tyylin yhtenäisyys.
  • The Audience - kenellä kirjoitan?
  • Words - sanojen valinta.
  • Usage - sanojen käyttäminen.

Käytyään lävitse vaikuttavan kirjoittamisen periaatteet ja metodit kirja jakautuu kappaleisiin, joissa eri tyylilajien vaatimuksia tarkastellaan erikseen. Erilaisia asiatekstin muotoja on valtavasti. Business-teksti, huumori, urheilu, matkustaminen, henkilökuvat - kaikki ne vaativat omat niksinsä ollakseen tehokkaita. Kaikkiin niihin myös tarjotaan tuntuvia käytännön vinkkejä.

Zinsserin klassikko on itsessään loppuun asti hiottu timantti. Sen jokainen lause on huolella rakennettu. Se on täyttä asiaa kannesta kanteen ja kirjan kieli on helppoluista, lukuunottamatta kappaletta jossa käsitellään kirjallisuuskriitikon työtä - tässä kappaleessa Zinsser nimittäin briljeeraa koko osaamisellaan. Kirja juhlii nyt 30-vuotista taivaltaan, mutta se on pitänyt hyvin puolensa ajan hammasta vastaan. Osa kirjan käyttämistä esimerkeistä on suhteellisen vanhoja, mutta taidokas teksti on aina taidokasta tekstiä. Zinsserillä on tapana listata runsaasti esimerkkikirjailijoita, mutta joskus

Toimittajaystävääni lainaten, Zinsserin kirja on klassikko, joka pitäisi löytyä jokaisen asiatekstin kirjoittamisesta kiinnostuneen kirjahyllystä. Zinsserin ajatteluun pääse käsiksi lukemalla vaikkapa hänen tuotannosta poimittuja sitaatteja.

Voit ostaa kirjan "On Writing Well" - Bookplussan verkkokaupasta.

7.7.2010

Neuvotteluvalta - Sami Miettinen & Juhana Torkki

Juhana Torkin retoriikan oppikirja Puhevalta oli aiemmin arvostelussa Kirjaplaneetalla. Torkki kirjoitti myöhemmin neuvottelutaidon oppaan yhdessä sijoitusmaailmasta tutun Sami Miettisen kanssa. Neuvotteluvalta on melko pragmaattinen kirja. Se jakaa runsaasti käytännön vinkkejä kehonkielestä, äänenpainoista ja neuvottelijoiden roolijaosta lähtien. Kokenut neuvottelija saa oppaasta myös paljon irti, sillä kirjan käyttämät esimerkkitilanteet ovat konkareille helpompia käsittää.

Voit ostaa kirjan "Neuvotteluvalta" - Bookplussan verkkokaupasta.

Kirjan kantava - ja melko helposti omaksuttava - lähestymistapa neuvotteluun on jakaa neuvotteluvalta neljään voimaan:
  1. Valta: Auktoriteettia voi luoda monin eri tavoin. Tosiasia on, että valta antaa aina mahdollisuuden vaikuttaa neuvottelun lopputulokseen.
  2. Analyyttisyys: Hyvä neuvottelija ei tee päätöksiä tunteiden vain pohjalta.
  3. Sosiaalisuus: Pidettävyys ei ole sama asia kuin mielistely. Hyvä neuvottelija käyttää sosiaalisuutta ja huumoria hyväkseen olematta epäaito.
  4. Periaattellisuus: Hyvä neuvottelija on aina rehellinen ja pitkässä juoksussa neuvottelijan menestyksen tulee ratkaisemaan maine. Välistävetäjät eivät liike-elämässä menesty.
Kirjan lukemisesta on omalla kohdalla kulunut joitakin vuosia, mutta muistan edelleenkin yritysneuvotteluun lähtiessä ohjeen neuvottelijan avoimista ja suljetuista korteista sekä neuvotteluminimin merkityksen. Selvästikin opas on antanut minulle konkreettista osaamista ja itseluottamusta sekä neuvotteluihin että niihin valmistautumiseen.

6.7.2010

Onnen tekijät - Richard Wiseman

Kirjailija: Richard Wiseman

Voiko onnellisuutta - ja onnekkuutta - tutkia tieteen menetelmin? Oxfordin ylipiston professori Richard Wiseman on todennäköisesti ensimmäinen tutkija, joka päätti selvittää millaisilla ihmisillä käy jatkuvasti hyvä tuuri. Wiseman oikeasti pystyi eristämään tällaisen ihmisryhmän ja hän kuvailee löytöjään kirjassaan. Mielenkiintoinen huomio oli, että onnekkaat ihmiset olivat usein onnellisia ja sama toisinpäin. Millaiset ihmiset siis onnistuivat aina kääntämään tilanteen edukseen?

Onnellisuus on tavallaan illuusio. Wiseman nimittäin havaitsi, että ihmisten tulotasolla, älykkyysosamäärällä tai muilla intuitiivilta tekijöillä ei ollut merkittävää vaikutusta ihmisten onnekkuuteen. Tuloksista sen sijaan selvisi nopeasti, että onnekkuus on enemmänkin luonteen laatu tai tietynlainen elämänasenne. Ensinnäkin onnekkaat ihmiset osoittautuvat yltiöpositiivisiksi ja erittäin sosiaalisiksi.

Yltiöpositiivisuus tarkoittaa tässä tapauksessa kirjaimellisesti Marco Bjurström -tyylistä naminami-asennetta. Wisemanin tutkimus paljasti että onnekkaat ihmiset eivät todellisuudessa kokeneet vähemmän vastoinkäymisiä kuin onnettomat ihmiset. He vain olivat niin positiivia ajattelussaan, että kykenivät kääntämään joka tilanteen jotenkin voitoksi. Autokolariin jouduttaan tällainen henkilö toteaisi, että "onneksi ei käynyt pahemmin".

Sosiaalisuudella Wiseman tarkoittaa avointa, rehellistä ja iloista ihmistä joka on aidosti kiinnostunut kanssaihmisistä. Tällainen ihminen gravitoi muita ihmisiä puoleensa. Fakta on että suurin osa elämän onnekkaista sattumista aukeaa muiden ihmisten kautta, puskan takaa. Sen takia ihminen joka pystyy verkostoitumaan vaikka kassajonossa kohtaa elämässä korkeammalla todennäköisyydellä onnekkaita avautumia.

Onnekkaat tilanteet luisuvat kuitenkin sivusuun ellei niihin osaa tarttua. Lopulta onnekas ihminen on siis sellainen, että hän ei välitä vastoinkäymisistä, hän hakee jatkuvasti kontaktia muihin ihmisiin terveellä tavalla ja lopulta myös uskaltaa tarttua tilanteisiin peloitta.

Omakohtaisesti Wisemanin kirja on ollut oikeasti elävää muuttava. Kirja avasi silmäni niin moniin elämän realiteetteihin, että olen pystynyt käsittelemään vastoinkäymisiä paljon tehokkaammin. Olen suositellut kirjaa läheisille ystävilleni varauksetta.

Arvostelun yläreunassa oleva linkki johtaa englanninkielisen kopion sivulle. Jos olet kiinnostunut seuraamaan Wisemanin liikkeitä tarkemmin voit lukea hänen Twitter-sivua.

Voit ostaa kirjan "The Luck Factor" - Bookplussan verkkokaupasta.

5.7.2010

Kuinka kuulijat vakuutetaan - Juhana Torkki: Puhevalta

Sanoilla on uskomaton valta. Legendan mukaan mestaripuhuja Ciceron voimakkaita sanoja pelännyt Mark Antony naulautti tämän kädet Roomalaisen puhujapöntön kylkeen. Moni tieteenala on kehittynyt viimeisen vuosisadan aikana jättiharppauksin, mutta vaikuttavan puhumisen taito hiottiin huippuunsa jo antiikin Kreikassa. Teologian tohtori Juhana Torkki selvittää kirjassaan Puhevalta, kuinka karismaattinen, liikuttava ja vetoava puhe rakennetaan. Hän siteeraa mestaripuhujia Demostheneestä Bill Clintoniin, mutta joukossa on myös runsaasti suomalaisia esimerkkejä retoriikan tuntemuksesta.

Kirjan mielenkiintoisinta antia ovat juuri sen runsaat esimerkit, joita Torkki huolellisesti ja mielenkiintoisesti analysoi. Torkki on kaivanut arkistojen kätköistä upeita helmiä. Osa niistä yllättää taidokkuudellaan, kuten edesmenneen Tony Halmeen avauspuhe eduskunnassa. Kirja esittelee toisaalta myös poliittisen puheen pimeää kääntöpuolta siteeraamalla suomalaisvaikuttajille tyypillistä kömpelöä asiatekstiä. Torkki kommentoi suomalaispoliitikkojen tahmeaa elekieltä taannoin Helsingin sanomissa.

Kirja on rakennettu miellyttävän nopeaksi lukea ja helpoksi omaksua. Kirjan rakenne on loppuun ajateltu ja kirjoitusasu hiottu. Opuksen luettuaan jäljellä on vain palava halu päästä käyttämään opittuja retoriikan taitoja!

Lue lisää Helsingin Sanomien arvostelusta: Juhana Torkista uusi Cicero. Torkki on myös kirjoittanut yhteistyössä Sami Miettisen kanssa neuvottelutaidon oppaan.

Voit ostaa kirjan "Puhevalta" - Bookplussan verkkokaupasta.

4.7.2010

Organizational Culture and Leadership - Edgar Schein

Kirja-arvostelu: Edgar Schein - Organizational Culture and Leadership
Miten johtaminen vaikuttaa organisaatiokulttuuriin? Kuinka paljon kulttuurista on sellaista että siihen pystyy vaikuttamaan johdon toimenpitein? Edgar H. Schein on pitkään alalla vaikuttanut professori ja konsultti. Organizational Culture and Leadership on alunperin julkaistu parikymmentä vuotta sitten, mutta uusin painos on 2000-luvun alkupuolelta. Millaista arvoa kirja antaa organisaatiokulttuurista kiinnostuneille?

Kulttuuri ja organisaatiokulttuuri ovat käsitteinä vaikeita määritellä. Yleensä ajatellaan, että kulttuurilla tarkoitetaan "sitä tapaa millä asiat yleensä hoituvat kussakin ympäristössä". Puolivirallisia määritelmiä on lukuisia ja juuri tämä perusteiden hajanaisuus antaa jo oman leimansa sille, kuinka lapsenkengissä organisaatiokulttuurin johtaminen on.

Scheinin ehkä tunnetuin ajatus on ns. kulttuurin tasot, jotka ovat 1) artefaktit, 2) tunnustetut arvot ja 3) perusolettamukset. Artefaktit ja tunnustetut arvot ovat yrityksen kulttuurin näkyvä osa, mutta Scheinin mukaan kaikki kulttuuri kumpuaa lopulta perusolettamuksista, jotka ovat usein piilossa ja löytyäkseen vaativat syventymistä. Näitä perusolettamuksia on myös vaikea muuttaa, sillä ne ovat juurtuneet syvällä työntekijöiden ajatteluun. Scheinin tasomalli on osoittautunut käyttökelpoiseksi työkaluksi analysoidessani yrityskulttuureja ja niihin kaivattuja muutoksia.

Yksi kirjan muista väitteistä on, että "leaders create culture, managers act in it". Yleensä ajatellaan, että "leader" on henkilö joka johtaa vision kautta. Hän on karismaattinen, mukaansatempaava ja vähemmän numeroita tuijottava henkilö. "Manager" toisaalta on johtajan analyyttinen puoli, joka osaa tehdä rationaalisia johtopäätöksiä olemassaolevan tiedon perusteella.

Moitteen sanan Schein saa joskus melko mekanistisesta lähestymistavasta kulttuuriin, joka on itsessään kovin orgaaninen käsite. Tieteen perusta on tietenkin rakentaa malleja, jotka kuvaavat todellisuutta, mutta joskus kaipaisin professori Scheiniltä holistisempaa lähetysmistä aiheeseen. Kirja on silti yleisessä käytössä maailman yliopistoissa kurssikirjana. Voin sitä lämpimästi suositella myös kaikille bisnesvaikuttajille.

2.7.2010

Kirjaplaneetta laukaistu kiertoradalle!

Kirjaplaneetta on tietokirjoihin ja -kirjallisuuteen keskittyvä blogi. Tavoitteeni on suositella ja edistää laatukirjallisuuden leviämistä. Blogi ei välttämättä aina arvostele vain uutta tuotantoa, vaan haluan poimia joukkoon myös vanhoja helmiä. Monet kirjat julkaistaan vain englanniksi, mutta en usko vieraasta kielestä syntyvän ongelmaa blogini lukijakunnalle.

Olen ajoittain yltiöpositiivinen ihminen ja yritän painottaa arvioissani kirjojen hyviä puolia. Jos kirja-arvosteluni ovat liian ruusuisia, sinulla on kehitysideoita tai haluat muuten vain osallistua keskusteluun, lähetä minulle kommenttisi! Vastaan kaikkiin posteihin parhaani mukaan.

Toivon, että löydät kauttani kirjoja, jotka antavat sinullekin elämää suurempia ahaa-elämyksiä. Antoisia lukuhetkiä blogini parissa!