Tiesitkö, että vanilja-aromia valmistetaan mm. mädästä puusta, joka on pilaantunut kelvottomaksi teollisuuden käyttöön? Tiesitkö, että koiranruoassa ei saa käyttää lisäaineita, koska "eläimillä ei ole mahdollisuutta valita lisäaineettoman ja lisäaineellisen ruoan välillä"? Nilssonin tutkiva journalismi on erinomaista ja hänen sulkakynänsä pureutuu syvälle elintarviketeollisuuden lihaan. Hän nimittäin kertoo ihan suoraan mitä kaikkea meidän ruokamme sisältää.
Moni pitää itsestäänselvyytenä, että teollisesti tuotettu ruoka sisältää lisäaineita. Lisäksi tiedämme, että tehtaat säästävät raaka-aineissa. Ruoka pumpataan täyteen säilöntäaineita, että sen hyllyikä venyy luonnottoman pitkäksi. Pågenin limppu ei homehdu ei sitten millään.
Tiedämme kuinka huonoa ruoka usein on, mutta niin vähän siitä tiedosta muuttuu toiminnaksi. Se on sääli. Sitä aukkoa paikkaamaan tarvitsemme Petos lautasella -kirjan kaltaisia teoksia. Nykyaikaisen ruokateollisuuden lisäaineviidakkoon tarvitaan nyt oikea Tarzan tuomaan järjestystä!
Kirja on monipuolinen työkalu teollisesta ruoasta kiinnostuneelle ja nykyaikesta dieetistä huolestuneelle. Kirjaan on sisällytetty mm. kattava lisäaineopas ja osto-opas laadukkaita raaka-aineita varten. Varsinainen sisältö kirjassa on kertoa ruokateollisuuden käytännöistä.
Nilsson kertoo kuinka suuri osa aistimastamme makuelämyksestä on pitkän insinöörityön tulos, missä ruoan jokaista ominaisuutta väristä, kimmoisuudesta ja suutuntumasta lähtien on manipuloitu. Jos olet naureskellut Alien -elokuvissa astronauttien syömälle harmaalle puurolle, voit lopettaa nauramisen. Sinä syöt sitä harmaata puuroa aina kun ostat teollisesti tuotettua ruokaa.
Mats-Eric Nilsson teki itsensä tunnetuksi tämän kirjan ruotsinkielisellä versiolla Den Hemlige Kocken. Nykyään hän on keulahahmo
Äkta vara -liikkeessä, joka pyrkii taistelemaan valmisruokakulttuuria vastaan. Kirjaa voi suositella lämpimästi kaikille hyvästä ja aidosta ruoasta kiinnostuineille.
