Man's Search for Meaning - Viktor E. Frankl

Viktor E. Frankl selvisi hengissä neljä natsi-Saksan keskitysleiriä. Hänet tunnetaan logoterapian isänä ja hän on eräs siteeratuimpia psykiatreja. Logoterapia on psykiatrian koulukunta, joka painottaa suunnan löytämistä elämälle ja merkityksen näkemistä myös tilanteissa, joissa epätoivo vaikuttaa ainoalta vaihtoehdolta. Franklin lähestymistapa on humaani ja ymmärrättävä ja se on nykyään merkittävästi suositumpi psykiatrian suuntaus kuin Freudin tai Adlerin näkemykset. Man's Search for Meaning on pysäyttävä kirja - seuratessani Franklin tarinaa reflektoin hänen oppimaansa omaan elämääni ja tajuan jokaisen päivän arvon aivan uudessa valossa.

Lukemassani kirjan painoksessa on kolme osaa. Ensimmäinen osa on Franklin kertomus keskitysleiriltä. Tarina on niin kiehtova, että luin 110 sivua yhdeltä istumalta. Seuraava kirjan osa on tiivistelmä Franklin kehittämästä terapiamuodosta. Kirjan lopussa on myös Franklin erään luennon pohjalta tehty teksti. Kirja on nopea lukea, mutta vaikka teksti kulkeekin kevyesti sivulta toiselle - sen viesti on raskasta pureksittavaa.

Frankl on psykiatrina oikea henkilö kuvailemaan keskitysleirien oloja. Hän ei sorru liikaan tunteellisuuteen vaan kertoo leirin tapahtumat luultavasti niin vilpittömästi kuin ihminen hänen asemassaan voi. Keskitysleirien kokemukset ovat väistämättä kammottavat, ja niiden kirjaaminen historiankirjoihin on toki tärkeää - mutta ilman kriittistä ja rakentavaa näkökulmaa kaikkien kammottavien yksityiskohtien kertominen on jotenkin merkityksetöntä. Sen vuoksi on ihana lukea Franklin rakentavaa ajattelua, joka raffinoitui leirien kauhujen keskellä.

Freud ajatteli ihmisen neuroosien johtuvan seksuaalisuudesta, Adler toisaalta näki ihmisten motivaation taustalla vallanhalun. Franklin kannattama eksistentialistinen psykiatria puolestaan näkee, että neuroosit johtuvat merkityksettömyyden tunteesta, suunnan puuttumisesta - elämän vastoinkäymisten tarkoituksettomuudesta. Elämään sisältyy väistämättä paljon kipua, ponnistulua ja tuskaa. Löytämällä tarkoituksen elämän hankaluuksiin voi siis päästä yli ahdistuksesta. Kun vaikeuksille löytää merkityksen, se lakkaa olemasta kivuliasta. Itselläni on edessä tuskallinen vuosi - moninkertainen määrä opiskelua entiseen verrattuna, poissaolo rakkaan tyttöystäväni luota - mutta kun näen tulevat haasteet sijoituksena tulevaisuuteen ne eivät enää satu. Ne vain motivoivat.

Luovuutta käyttämällä mihin tahansa tilanteeseen voi löytää korkeamman merkityksen. Frankl totesi itse keskitysleirillä, että vaikka hänen elämässään ei ollut sillä hetkellä muita vaihtoehtoja kuin jatkuva kärsimys - hänellä oli edelleen vapaus päättää omasta suhtautumisestaan kärsimykseensä. Hän päätti siis kärsiä kunnialla ja odottaa kuolemaa rinta pystyssä. Hän alleviivaa kirjassaan ihmisen mahdollisuutta valita aina oma asenteensa, vaikka häneltä olisi riistetty kaikki muut vapaudet. Joskus kärsimykselle ei yksinkertaisesti voi nähdä mitään järjellistä merkitystä - tällaisessa tilanteessa olevalle ihmiselle Frankl kertoo seuraavan tarinan:

"Poliorokotusten valmistamiseen käytetään apinoita. Apinoita tökitään kivuliailla neuloilla kerta toisensa jälkeen. Voiko apina nähdä tuskansa merkitystä? Ei tietenkään voi - sen henkiset resurssit eivät riitä tuskan korkeamman tarkoituksen ymmärtämiseen. Miksi siis ihminen ei voisi kohdata elämässään tuskaa, jonka merkitystä hän ei järjellään voi ymmärtää? Tuskalla on silloin korkeampi merkitys, joka on ihmisen käsityskyvyn ulkopuolella."

Kyseessä on yksi parhaista lukemistani kirjoista parin vuoden sisällä. Suosittelen lämpimästi.

Aidosti kiltti - Stefan Einhorn

Stefan Einhorn kysyy kirjassaan Aidosti kiltti: Miksi kiltteys on saanut negatiivisen konnotaation? Kiltti ihminen rinnastetaan usein hieman yksinkertaiseksi ja sinisilmäiseksi tyypiksi. Maailmassa on tuhansia kirjoja, joissa menestyksen avaimiksi kuvaillaan motivaatiota, luovuutta, älykkyyttä, rahaa ja valtaa.  Einhorn kysyykin - miksi juuri kukaan ei ole aiemmin kirjoittanut kirjaa, jossa menestyminen aivan elämässä on kykysi tehdä eettisiä valintoja ja toimia hyvänä lähimmäisenä?

Pääpaino kirjan nimessä on sanalla "aidosti". Kiltteys ei tarkoita sinisilmäistä muiden pillin tahtiin tanssimista. Kiltteys tarkoittaa Einhornin mukaan oman eettisen tietoisuuden lisäämistä ja valintojen punnitsemista arkielämässä. Eettiset valinnat ovat usein hankalia tehdä, eikä niihin löydy välttämättä oikeaa vastausta. Einhorn uskoo vakaasti, että jokainen meistä voi kuitenkin vahvistaa eettisiä taitojaan harjoittelemalla mm. empatiakykyämme tai kysymällä neuvoa hankalia eettisiä valintoja tehtäessä.

Itse uskon, että kiltteydellä ja tiimipelillä on ollut valtava evoluutiollinen merkitys ihmisen historiassa. Lopulta kaikki suuret saavutuksemme kuulennosta lähtien ovat olleet yhteystyön tulosta. Kun ihmiskunnan lähitulevaisuudessa häämöttää sellaisia haasteita kuten energiakriisi ja ilmastonmuutos, alleviivautuu kykymme puhaltaa yhteen hiileen entisestään.

On sääli, että 2000-luvun trendi on ollut voimistunut individualismi. Uskon että se johtuu osittain modernista teknologiasta, joka tekee meistä vähemmän riippuvaisia läheisistämme. Aiemmin pelto viljeltiin ja korjattiin talkoovoimin, nyt sen tekee yksi traktori. Yksilösuorittamisesta huolimatta ihminen on edelleen pohjimmiltaan se sosiaalinen ja yhteyttä kaipaava olio.

Einhornin kirja on hyvä johdatus eettiseen ajatteluun. Kirja on myös tervetullut keskustelunavaus menestyksen todellisiin syihin. Aidosti kiltti on myös tärkeä oppikirja ihmisyydestä. Osa kirjan argumenteista kaipaa mielestäni edelleen hiomista, mutta Einhornin kirjasta tullut joka tapauksessa valtava menestys ympäri maailman.

Alkuperäisteoksen nimi on Konsten att Vara Snäll. Itse luin kirjan saksankielisen version Die Kunst ein Freundlicher Mensch zu Sein. Lisää teoksesta voit lukea Suomen Kuvalehdestä. Jos haluat lukea kirjaa netissä voit tutustua englanninkieliseen kopioon tästä.