30.7.2010

Aidosti kiltti - Stefan Einhorn

Stefan Einhorn kysyy kirjassaan Aidosti kiltti: Miksi kiltteys on saanut negatiivisen konnotaation? Kiltti ihminen rinnastetaan usein hieman yksinkertaiseksi ja sinisilmäiseksi tyypiksi. Maailmassa on tuhansia kirjoja, joissa menestyksen avaimiksi kuvaillaan motivaatiota, luovuutta, älykkyyttä, rahaa ja valtaa.  Einhorn kysyykin - miksi juuri kukaan ei ole aiemmin kirjoittanut kirjaa, jossa menestyminen aivan elämässä on kykysi tehdä eettisiä valintoja ja toimia hyvänä lähimmäisenä?

Pääpaino kirjan nimessä on sanalla "aidosti". Kiltteys ei tarkoita sinisilmäistä muiden pillin tahtiin tanssimista. Kiltteys tarkoittaa Einhornin mukaan oman eettisen tietoisuuden lisäämistä ja valintojen punnitsemista arkielämässä. Eettiset valinnat ovat usein hankalia tehdä, eikä niihin löydy välttämättä oikeaa vastausta. Einhorn uskoo vakaasti, että jokainen meistä voi kuitenkin vahvistaa eettisiä taitojaan harjoittelemalla mm. empatiakykyämme tai kysymällä neuvoa hankalia eettisiä valintoja tehtäessä.

Itse uskon, että kiltteydellä ja tiimipelillä on ollut valtava evoluutiollinen merkitys ihmisen historiassa. Lopulta kaikki suuret saavutuksemme kuulennosta lähtien ovat olleet yhteystyön tulosta. Kun ihmiskunnan lähitulevaisuudessa häämöttää sellaisia haasteita kuten energiakriisi ja ilmastonmuutos, alleviivautuu kykymme puhaltaa yhteen hiileen entisestään.

On sääli, että 2000-luvun trendi on ollut voimistunut individualismi. Uskon että se johtuu osittain modernista teknologiasta, joka tekee meistä vähemmän riippuvaisia läheisistämme. Aiemmin pelto viljeltiin ja korjattiin talkoovoimin, nyt sen tekee yksi traktori. Yksilösuorittamisesta huolimatta ihminen on edelleen pohjimmiltaan se sosiaalinen ja yhteyttä kaipaava olio.

Einhornin kirja on hyvä johdatus eettiseen ajatteluun. Kirja on myös tervetullut keskustelunavaus menestyksen todellisiin syihin. Aidosti kiltti on myös tärkeä oppikirja ihmisyydestä. Osa kirjan argumenteista kaipaa mielestäni edelleen hiomista, mutta Einhornin kirjasta tullut joka tapauksessa valtava menestys ympäri maailman.

Alkuperäisteoksen nimi on Konsten att Vara Snäll. Itse luin kirjan saksankielisen version Die Kunst ein Freundlicher Mensch zu Sein. Lisää teoksesta voit lukea Suomen Kuvalehdestä. Jos haluat lukea kirjaa netissä voit tutustua englanninkieliseen kopioon tästä.

25.7.2010

Memo Extra - vinkkejä opiskeluun - Oddbjörn By

Voivatko blondi, parturi ja eläkeläinen opetella parissa päivässä 1000 piin desimaalia ja sitten muistaa oppimansa virheettömästi? Kyllä voi - tämä todistettiin Norjan televisiossa tehdyssä muistiennätyksessä. Oddbjörn By on norjalainen muistiekspertti, joka esittelee toisessa kirjassaan erilaisten muistitekniikoita opiskelun tueksi. Memo Extra on edeltäjäänsä käytännönläheisempi. Sen tekniikat on sovellettu juuri opiskelijoiden käyttöön.

Memo itse on yksinkertainen loci-tekniikka, jolla voit tehostaa oppimistasi visualisoimalla tärkeitä asioita kuvittelemalla ne jollekin tutulle reitille. Reitti voi kulkea vaikka kotioveltasi työpaikalle tai sitten voit tallentaa muistikuvia kulkemalla mielessäsi jossakin tutussa rakennuksessa. Sitten sirottelet muistettavat mielikuvat rakennuksen huoneisiin. Muistitekniikkaa on käytetty antiikin ajoilta lähtien ja siitä on hiottu hieno työkalu vuosien varrella. Memo toimii. Opin morseaakkoset varttitunnissa ja maailman 15 pienimpien valtioiden muistamiseen oikeassa järjestyksessä kului 10 minuuttia.

Onko tällaiselle muistitekniikalle käyttöä tosielämässä? Monen mielestä muistitekniikoiden käyttäminen on jotenkin huijausta tai menemistä sieltä missä aita on matalin. Totuus on kuitenkin, että ei ole mitään väliä kuinka professori on oppimansa päähänsä ahtanut kunhan tietoihin pääsee käsiksi halutessaan ja ne muistaa virheettömästi. Oddbjörn väittääkin, että keskivertomuistia ei erota hyvästä muistista mikään muu kuin hyvä tekniikka.

Monet hyvämuistiset ihmiset käyttävät visualisointia, assosiointia ja erilaisia loci-järjestelmiä täysin huomaamattaan. On kuitenkin hyödyllistä tuntea tekniikoiden toimintamekanismi. Tällä tavoin pääset ottamaan muististasi kaiken irti ja vältät tavallisia virheitä ulkoaopettelussa.

Muistaminen ei ole koskaan helppoa - tai tarkalleenottaen muistaminen on todella helppoa, mutta ulkoa opettelu on työlästä. Memo on todennäköisesti tehokkain tunnettu muistitekniikka, mutta sekin vaatii paljon keskittymistä ja valmistelua. Kun työnsä tekee kuitenkin ahkerasti ja paneutuu muutamiin perusasioihin on tekniikan käyttäminen suhteellisen vaivatonta. Tekniikan tuomat edut tenteissä, puheita pidettäessä ja kieliä opiskeltaessa ovat kiistattomat. Muistettavat asiat pysyvät mielessä pitkään ja niiden palauttaminen mieleen tapahtuu automaattisesti.

Tavallinen ulkoa opettelu on "pänttäämistä", jolloin konseptit jäävät leijumaan tyhjyyteen. Niitä ei ole ankkuroitu mihinkään. Jos muistitekniikan käyttäminen on mielestä työlästä niin pänttääminen vasta järjetöntä onkin! Muistin pakottaminen ei yksinkertaisesti toimi siitä syystä, että ihmismuisti ei toimi niin. Memon teho perustuukin juuri ymmärrykseen siitä, että ihmismuisti käsittelee asioita kuvina. Jos mielikuviin voi vielä liittää vaikkapa liikettä voimistuu muistaminen entisestään.

Itse jatkan Memon käyttämistä. Opiskelen runsaasti kieliä ja Memo tarjoaa helpotusta esimerkiksi kielioppien ja sanojen sukujen muistamiseen. Tästä kirjasta on hyötyä varmasti jokaiselle, joka ei entuudestaan tunne muistitekniikoita. Suosittelen Memo Extran ostamista, sillä Oddbjörn Byn edellinen kirja Memo oli kuivakampaa luettavaa. Memo Extran tekniikat on erikseen räätälöity tosielämän tarpeisiin.

20.7.2010

Petos lautasella - tiedätkö mitä suuhusi panet? - Mats-Eric Nilsson

Tiesitkö, että vanilja-aromia valmistetaan mm. mädästä puusta, joka on pilaantunut kelvottomaksi teollisuuden käyttöön? Tiesitkö, että koiranruoassa ei saa käyttää lisäaineita, koska "eläimillä ei ole mahdollisuutta valita lisäaineettoman ja lisäaineellisen ruoan välillä"? Nilssonin tutkiva journalismi on erinomaista ja hänen sulkakynänsä pureutuu syvälle elintarviketeollisuuden lihaan. Hän nimittäin kertoo ihan suoraan mitä kaikkea meidän ruokamme sisältää.

Moni pitää itsestäänselvyytenä, että teollisesti tuotettu ruoka sisältää lisäaineita. Lisäksi tiedämme, että tehtaat säästävät raaka-aineissa. Ruoka pumpataan täyteen säilöntäaineita, että sen hyllyikä venyy luonnottoman pitkäksi. Pågenin limppu ei homehdu ei sitten millään.

Tiedämme kuinka huonoa ruoka usein on, mutta niin vähän siitä tiedosta muuttuu toiminnaksi. Se on sääli. Sitä aukkoa paikkaamaan tarvitsemme Petos lautasella -kirjan kaltaisia teoksia. Nykyaikaisen ruokateollisuuden lisäaineviidakkoon tarvitaan nyt oikea Tarzan tuomaan järjestystä!

Kirja on monipuolinen työkalu teollisesta ruoasta kiinnostuneelle ja nykyaikesta dieetistä huolestuneelle. Kirjaan on sisällytetty mm. kattava lisäaineopas ja osto-opas laadukkaita raaka-aineita varten. Varsinainen sisältö kirjassa on kertoa ruokateollisuuden käytännöistä.

Nilsson kertoo kuinka suuri osa aistimastamme makuelämyksestä on pitkän insinöörityön tulos, missä ruoan jokaista ominaisuutta väristä, kimmoisuudesta ja suutuntumasta lähtien on manipuloitu. Jos olet naureskellut Alien -elokuvissa astronauttien syömälle harmaalle puurolle, voit lopettaa nauramisen. Sinä syöt sitä harmaata puuroa aina kun ostat teollisesti tuotettua ruokaa.

Mats-Eric Nilsson teki itsensä tunnetuksi tämän kirjan ruotsinkielisellä versiolla Den Hemlige Kocken. Nykyään hän on keulahahmo Äkta vara -liikkeessä, joka pyrkii taistelemaan valmisruokakulttuuria vastaan. Kirjaa voi suositella lämpimästi kaikille hyvästä ja aidosta ruoasta kiinnostuineille.


Voit ostaa kirjan "Petos lautasella" - Bookplussan verkkokaupasta.

16.7.2010

Digitaalinen markkinointiviestintä - Heikki Karjaluoto

Kirjailija: Heikki Karjaluoto

Perinteinen markkinointiviestintä on murroksessa. TV- ja lehtimainonnan vaikuttavuus on jo pidemmän aikaa kyseenalaistettu. Digitaaliset kanavat tarjoavat parempaa kustannustehokkuutta ja suurempia kohdistamismahdollisuuksia. Sen takia jokaisen bisneksestä kiinnostuneen ihmisen tulisi tuntea digitaalisen markkinointiviestinnän mahdollisuuksista ainakin perusteet. Alan mahdollisuudet ovat nimittäin paljon, paljon monipuolisemmat kuin suurin osa ihmisistä kuvittelee. Digitaaliset kampanjat mahdollistavat kuluttajien targetoimisen ja kampanjoiden seurannan merkittävästi syvällisemmällä tasolla kuin perinteiset markkinoinnin kanavat. Kuinka nämä kanavat sitten otetaan käyttöön?

Heikki Karjaluodon kirja Digitaalinen markkinointiviestintä pyrkii vastaamaan ajan haasteisiin. Kirja on rakennettu oppikirjaksi markkinoinnin opiskelijoille. Se on rakenteeltaan melko toimiva ja pedagoginen. Kirjassa käydään lävitse yleisimmät digitaaliset markkinointiviestinnän kanavat ja niiden hyödyntäminen sekä yhteystyön mainostoimistojen kanssa. Kaikki materiaali on akateemiseen henkeen kuuluen dokumentoitu kappaleiden loppuun lähdeluetteloiksi. Alan opiskelijat saavat varmasti näistä listoista hyviä tärppejä jatkolukemista ajatellen.

Kirjan toinen kohderyhmä on liike-elämän vaikuttajat, joille uusi digitaalinen viestintä on valittavan usein vieras maailma. Karjaluodon oma kokemus konsulttina on ollut, että bisnesmaailmassa on runsain mitoin väärinkäsityksiä markkinointiviestinnästä - ja etenkin DMC (digital marketing communications) nähdään lähinnä nettisivujen päivittämisenä. Tämä on kuitenkin vain murto-osa totuudesta.

Digitaaliseen markkinointiin voidaan laskea mm. nettisivut, blogit, mobiilisovellukset, tekstiviestimarkkinointi, hakukonemarkkinointi, hakukoneoptimointi, sähköpostimarkkinointi, kävijäanalytiikka sekä CRM-järjestelmät, jotka voivat pitää yhteyttä asiakkaisiin automaattisesti. Monet maailman tunnetuimmista brändeistä, kuten Coca Cola nojaavat vahvasti näihin digitaalisiin rajapintoihin brändinsä rakentamisessa.

Suomalaisyritysten on aivan turha kuvitella, että digitaalisen markkinointiviestinnän voisi vain sivuuttaa ja jatkaa samalla meiningillä kuin aina ennenkin. Jos huutaa tyhjään luolaan, niin turha on kuvitella että kukaan sieltä vastaisi. Totuus on, että ihmiset ovat oppineet ohittamaan perinteiset passiiviset mainoskampanjat automaattisesti. Suurin osa nuorisosta, nuorista aikuisista ja keski-ikäisistä pyörii aktiivisesti netissä ja he käyttävät mm. mobiilisovelluksia kernaasti. Kannattaa siis näkyä siellä, missä ihmiset viihtyvät.

Kirjan lukeminen ei edellytä pohjalle markkinointiviestinnän opintoja vaan käsitteet esitellään kirjassa kädestä pitäen. Voin suositella opusta kauppatieteen opiskelijoille, yrittäjille ja johtajille riippumatta työnkuvasta. Yksi kirjan teeseistä on nimittäin, että markkinoinnin tulisi olla integroitu aktiviteetti, josta koko organisaatio vastaa yhdessä. Karjaluodon kirja on yllättävän käytännönläheinen ja pragmaattinen teos. Kyseessä on kuitenkin perustason yleisteos, joka ei tarjoa hirveästi uutta digitaalista markkinointiviestintää enemmän tuntevalle.

Käteeni saaman tuoreen painoksen ensimmäisessä otsikossa on muuten yhdyssanavirhe. Ajoittain tekstin tyyli on hieman kuivakkaa ja olisin kaivannut editointiin tarkkuutta - osa kappaleista tuntuu olevan väärässä paikassa tekstiä. Viimeinen kritiikkini kohdistuu kirjan hieman hutaistulta vaikuttavaan taittoon. Puoliammattilaista graafikkoa kun ärsyttää markkinointiviestinnän oppikirja, joka ei näytä hyvältä! Mielenkiintoiset esimerkikit ja caset nostavat tosin kirjan lukukokemusta huomattavasti ja kokonaisuus on positiivinen. Todetaan kuitenkin tähän loppuun, että saatan olla hieman jäävi arvostelemaan  kirjaa. Karjaluoto on nimittäin markkinoinnin professorini.

13.7.2010

The Quest for Global Dominance - Gupta, Govindarajan & Wang

Kirja, joka kuulostaa lähinnä huonolta seikkailuelokuvalta ei välttämättä houkuttele lukemaan itseään. Kirjan alaotsikko "Transforming Global Presence into Global Competetive Advantage" antaa paremman kuvan aiheesta. Gupta ja Govindarajan ovat tunnettuja amerikkalaisia akateemikkoja. Teoksessaan he kirjoittavat globalisaatiosta ja sen vaikutuksista yrityksille. Miksi kansainvälistyminen on niin tärkeää? Miksi Intia ja Kiina ovat tulevaisuuden tärkeimmät markkinat? Miten lähteä liikkeelle oman yrityksen kansainvälistämisessä? Kirja on kirjoitettu mahdollisimman kansantajuisesti, ja hands-on -periaatteella. Kuten professorini sanoi "It's written in this... super stressed out style" - se on monin paikoin kuin tarkastuslista.

Kirja alkaa ruohonjuuritasolta määritellen globalisaation ja sen vaikutukset yritysmaailmaan. Siitä kirja jatkaa määrittelemään aidosti globaalin yrityksen ja oikeanlaisen ajatusmallin. Kiinnostuneet voivat lukea Guptan artikkelin kansainvälisestä ajattelumallista The Globalistin sivuilta.

Gupta ja Govindarajan käsittelevät luontevasti markkinoiden analysoinnin, kansainvälistymisstrategian ja mm. kansainvälisestä tiedonhallinnasta. Kyseessä on yleisteos, joten suuri osa aiheista käsitellään lähinnä pinnallisesti, mutta se tarjoaa silti hyvän ponnahduslaudan aiheen jatko-opiskeluun.

Kirjan uuteen painokseen on lisätty kappale kansainvälisestä tiimityöskentelystä ja Kiinan sekä Intian tehokkaasta hyödyntämisestä. Viimeinen kappale tuntuu hieman keinotekoiselta, mutta muuten kirja on tiukkaa materiaalia.

Kirjaa voin lämpimästi suositella yritysmaailman vaikuttajille ja kaikille liiketalouden opiskelijoille. Suomi jää markkina-alueena auttamattoman pieneksi ja kaikki osaaminen yrityksen kansainvälistymisen saralla on varmasti kullan arvoista. Kirja kainaloon ja kiinaa opiskelemaan, mars!

11.7.2010

Trick or Treatment? - Simon Singh & Edzard Ernst

Kirjailijat: Simon Singh & Edzard Ernst

Tiesitkö että homeopaattisessa lääkkeessä ei ole molekyyliäkään vaikuttavaa ainetta? Tai että nykytiedon valossa akupunktion vaikuttaa entistä enemmän plasebolta? Tieteen popularisoija Simon Singh ja maailman ensimmäinen vaihtoehtoisen lääketieteen professori Edzard Ernst valottavat tiedettä vaihtoehtoishoitojen takana. Kirja on kiehtova katsaus akupunktiosta, homeopaattisista lääkkeistä, yrttihoidoista ja kiropraktiikasta. Lisäksi kirjassa on liitteenä lyhyt tiivistelmä noin 30 muusta hoitomuodosta. Tietokirjoista kiinnostuneen on hyvä osata kieliä, sillä monet mielenkiintoiset julkaisut eivät koskaan käänny suomeksi; tämäkin kirja on saatavilla vain englanniksi ja ruotsiksi (Salvekvick och kvacksalveri: alternativmedicinen under luppen).

Kirjassa käydään järjestelmällisesti läpi neljä tunnetuinta ja laajimmassa käytössä olevaa hoitomuotoa. Akupunktio on tunnetusti ollut haastava kohde, sillä tuplasokkotestien tekeminen on hoidon kohdalla mahdotonta ja plasebokontrolloituja tutkimuksia on kyetty tekemään vasta hiljattain. Vaikka Rochesterin yliopiston tutkijat havaitsivatkin että akupunktiolla saattaa olla vaikutuksia kehon adenosiini-tuotantoon, mutta tutkimusten suuri skaala näyttäisi päätyvän puhtaan plasebon kannalle akupunktion vaikutuksia arvioitaessa. Mitään biologista perustaa akupunktion opille neulojen asettelusta ei ole.

Homeopaattiset lääkkeet ovat vaihtoehtoishoidoista ehkä viihdyttävimpiä. Kirja kuvailee seikkaperäisesti lääkkeiden valmistutavan ja monelle lukijalle selviää tässä vaiheessa että kyseiset valmisteet eivät sisällä yhtä ainoata molekyyliä vaikuttavaa ainetta. Lääkkeet kyllä auttavat moniin vaivoihin, mutta vain ja ainoastaa voimakkaan plaseboreaktion takia.

Kiropraktiikka on niin laajalle levinnyt hoitomuoto että monet eivät edes miellä sitä vaihtoehtoiseksi hoidoksi. Totuus kuitenkin on, että kiropraktiikka perustuu puhtaassa muodossaan yli sata vuotta vanhoihin oppeihin "elinvoiman virtauksessa olevista tukoksista". Tutkimusten mukaan kiropraktiikka voi kyllä helpottaa selkävaivoista kärsivien oloa, muttei poista ongelmia. Kiropraktiikka ei myös paranna mitään muita vaivoja - toisin kuin hoitoa tarjoavat selän manipuloijat usein väittävät. Lopulta burana ja liikunta on todettu täsmälleen yhtä tehokkaaksi hoidoksi, joskin 10 kertaa halvemmaksi. Perinteiseen hoitomuotoon ei myöskään sisälly halvauksen riskiä.

Yrttilääkkeet ovat kirjan ainoa osio, jolle näytetään osittain vihreää valoa. Monet modernit lääkkeet juontavat juurensa juuri luonnosta, mutta tästä voi toisaalta syntyä harhakuvitelma että suurin osa yrttilääkkeistä olisi jotenkin luonnollisia tai tehokkaita. Totuus on että vain harvat yrttilääkkeet toimivat, ja nekin usein heikommin kuin modernit hoitomuodot.

Kirjan lopussa esitellään lisäksi lyhyemmässä muodossa kolmisenkymmentä hoitomuotoa hypnoositerapiasta reikiin. Kirja oli häkellyttävän mielenkiintoinen luettava - jopa ruotsiksi - ja suosittelen sitä kaikille terveydestä kiinnostuneille.

Voit ostaa kirjan "Trick or Treatment?" - Bookplussan verkkokaupasta.

9.7.2010

34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen - Risto Isomäki

Kuinka ilmastonmuutosta voi hidastaa? Onko ilmaston lämpenemistrendi mahdollista kääntää toiseen suuntaan? Risto Isomäki esittelee kirjassaan 34 tapaa estää maapallon ylikuumeminen. Tavat jakautuvat kahteen ryhmään: 1) Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujan kerääminen ilmakehästä ja 2) planeettamme heijastuvuuden lisääminen. Osa vihjeistä on suoraan hullun tiedemiehen päiväkirjasta poimittuja, mutta toiset tavoista ovat jo nykyisellään täysin toteutettavissa. Isomäki kertoo yllättäviäkin tapoja ilmastonmuutoksen torjuntaan: Tiesitkö että muurahaiset ja hirvet tekevät tärkeää ilmastotyötä tai että suihkukoneiden lentoaikoja muuttamalla voitaisiin saada aikaan tuntuvaa viilenemistä?

Kirjan toinen puolisko esittelee sekalaisen listan tapoja hidastaa ilmastonmuutosta. Isomäki käy lävitse mielenkiintoisimmat vaihtoehtoiset energianlähteet ja tekee niiden kohdalla hyvää työtä. Isomäki suhtautuu perustellun skeptisesti tulevaisuuden rakentamiseen ydinenergian varaan. Hän varoitti taannoin rakentamasta ydinvoimaloita lähelle merenrantoja.

Kirja tarjoilee mielenkiintoista luettavaa parille illalle. Lähinnä kirjakriitikkoa ärsyttää ajoittainen kirjoitustyylin vaihtelu ja tekstin puutteellinen editointi. Kirja ei ole aina kaikkein kriittisimmästä päästä. Tässä Tammi voisi tehdä tarkempaa työtä seuraavaa painosta ajatellen.

Kaikenkaikkiaan kirja oli viihdyttävä ja lukemisen arvoinen. Se on kirja ilmastonmuutokseen jo perehtyneille lukijoille ja tieteestä monipuolisesti kiinnostuneille. Koin ahaa-elämyksiä Isomäen kirjoittaessa suurella innolla afrikkalaisista apinanleipäpuista ja valtamerien rikkibakteereista, sekä jääsadetta luovista Elsbett-myllyistä.